Erhehälytykset aiheuttavat yhä tiuhaan keikkoja palokunnille

Uusi pelastuslaki panisi turhat lähdöt maksullisiksi. Joutsenon vastaanottokeskus on saamassa uuden automatiikan.

Erheelliset automaattiset palohälytykset ovat vähentyneet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella. Suunta on ollut sama koko valtakunnassa. Palomestari Erkki Kajastila pelastuslaitokselta arvioi, että kiinteistöjen omistajat kiinnittävät aikaisempaa enemmän huomiota erheellisiä hälytyksiä aiheuttavien syiden vähentämiseen ja automatiikan kuntoon.

Ylivoimaisesti eniten erhehälytyksiä Etelä-Karjalan alueella on aiheuttanut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Joutsenossa. Siellä meneillään olevan remontin yhteydessä ollaan uusimassa hälytysjärjestelmää sellaiseksi, että hälytyksen aiheellisuus pystyään tarkistamaan pienellä viipeellä.

Suuri osa Joutsenon vastaanottokeskuksen hälytyksistä on liittynyt esimerkiksi ruuanlaittoon tai tupakointiin.

Erheelliset hälytykset aiheuttavat kustannuksia hieman eri tavalla eri puolilla maakuntaa. Vakinaisten palokuntien alueella ylimääräisiä palkkakuluja ei tule, mutta puolivakituisten palokuntien alueella, esimerkiksi Joutsenossa, korvaukset alkavat juosta heti kun hälytyksen jälkeen lähdetään liikkeelle.

Helsingissä turhista hälytyksistä on yritetty laskuttaa, mutta tuomioistuinten linjauksen mukaan vain bensakulut ovat olleet laskutettavissa. Tilanne muuttuu, mikäli sisäministeriössä valmisteilla oleva uusi pelastuslaki hyväksytään. Se oikeuttaisi laskuttamaan aiheettomista hälytyskeikoista. Tämän uskotaan kannustavan pitämään laitteistot kunnossa ja välttämään turhia käryjä ja sauhuja sensoreiden alla.

Huoltamoyrittäjä Mirja Sjöblom Simpeleen Teboililta kertoi, että hälytyksiä tulee aina silloin tällöin, koska automatiikka on sen verran herkkää. Sopiva käry ravintolan keittiöstä laukaisee sireenit.

– Ensimmäinen paloauto on paikalla minuuteissa. Hälytystä ei voi perua, koska huoltamo on niin herkkä paikka. Palokunta ja me olemme ottaneet sen hyvänä harjoituksena.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella erheellisen hälytyksen jälkeen kiinteistön omistajalle jätetään täytettäväksi kaavake, jossa kysytään hälytyksen syytä ja toimenpiteitä erhesyiden poistamiseksi. Erheseuranta aloitettiin tämän vuoden alkupuolella.

Automaattisen hälytyksen voi laukaista esimerkiksi kärähtänyt loisteputken kuristin, remonttipöly, pakokaasu tai ruuan kärventäminen. Usein automatiikka toimii ihan oikein, kuten loistevalaisimen savutessa, vaikka palovaaraa ei olekaan.

Selvitysten mukaan suurin osa aiheettomista paloilmoituksista aiheutuu ihmisten tahattomasta toiminnasta, esimerkiksi huolimattomuudesta huolto- ja asennustöiden yhteydessä. Toinen keskeinen syy löytyy kiinteistön turvallisuusorganisaatiosta, joka ei ole riittävästi perehtynyt paloilmoittimen toimintaan.

Automaattisia palohälyttimiä on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella satoja, ja jo pelkästään Lappeenrannassa toista sataa. Uusiin vähänkään suurempiin kiinteistöihin sellainen asennetaan. Hoitolaitoksiin asennetaan myös automaattisia alkusammutusjärjestelmiä eli sprinklereitä. Tällaiset asennetaan esimerkiksi Rautjärven terveyskeskuksen kiinteistöön Simpeleellä tulevan remontin yhteydessä.

Hoitokeskukseen on tullut muutama automaattihälytys vuodessa, kertoi Timo Pulkkinen Simpeleen VPK:sta.

Valmisteilla olevassa uudessa pelastuslaissa määritellään myös järvipelastusseurojen asema. Vapaaehtoisten seurojen status olisi samantapainen kuin vapaapalokuntien. Vesipelastajien työturvallisuuden ja työterveyshuollon uskotaan tällöin paranevan.

Kirjoittaja:
Ilkka Pohjalainen