LAPPEENRANTA on tietoisesti halunnut ottaa vetovastuuta piirissä. Kososen mukaan piirillä on kuitenkin opittavaa myös pienistä kunnista.
Kunnissa on ollut hyviä käytäntöjä. Moniammatillinen yhteistyö eri toimialojen kesken on helpompi järjestää pikkukunnissa. Isoissa organisaatioissa jokainen työskentelee enemmän tai vähemmän omalla erikoisalallaan, ja yhteistyö ei ole niin mutkatonta.
PIIRIN tarkoituksena on, että peruspalvelut ovat kaikissa kunnissa ja kaikille kuntalaisille samat. Se merkitsee esimerkiksi sitä, että toimeentulotukea myönnetään samoin perustein kaikissa kunnissa.
Lisäksi kunta voi ostaa asukkailleen ekstraa, esimerkiksi veteraanikuntoutusta tai lisäpanosta lasten ja nuorten hyvinvointiin. Silloin piiri järjestää lisäpalvelut, ja kunta maksaa niistä.
ON MYÖS mahdollista kokeilla uusia käytäntöjä vain tietyissä piirin kunnissa.
LappeenrantaTaipalsaari-alueella on esimerkiksi lähdetty miettimään uudella tavalla perhepalveluja. Ehkäisevät palvelut neuvoloista, koulu- ja opiskelijaterveyteen ja lastensuojeluun on koottu saman katon alle.
Aluksi tätä kokeillaan kahden kunnan alueella, ja katsotaan edistääkö uusi tapa asiakkaan etua.
MARJA KOSONEN ei hevin löydä huonoa sanottavaa piiristä.
Toivottavasti byrokratia ei ainakaan lisäänny, vaan organisaatio olisi ihmisläheinen ja kynnykset matalia, Kosonen sanoo.
Piirissä perhe- ja sosiaalipalveluja tuottaa noin 550 henkilöä, Lappeenrannassa vastaavissa töissä on nyt runsaat 300. Henkilöstö ei tulevaisuudessa suuremmin lisäänny jos ei vähenekään.
Teknologian tuomat mahdollisuudet otetaan varmasti tehokkaammin käyttöön. Kaikkia ei tarvitse tehdä samalla tavalla kuin aina ennen. Kun tietotekniikka on kehittynyt ja sähköinen asiointi on mahdollista, osa toimeentulotukimenettelystä voitaisiin esimerkiksi hoitaa keskitetysti.
KUVATEKSTI
SEPPO RAUTIOVAARA
Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja Marja Kosonen on työskennellyt samassa talossa vuodesta 1984. Vuonna 1980 hän tuli töihin kuitenkin Koulukatu 14:ään, jonne hän muutti takaisin perjantaina.