Lappeenranta menettää isot rahat rakennusfirmoille

Lappeenrannan kaupunki on maksanut vanhojen kerrostalojen purkukuluja tontinomistajille. Pakkoa tällaiseen menettelyyn ei ole. Asia otetaan tarkempaan käsittelyyn uudessa maapoliittisessa ohjelmassa.

HEIKKI SOPANEN

LAPPEENRANTA. Lappeenrannassa on alettu soveltaa kaupunginvaltuuston hyväksymää maapoliittista ohjelmaa rakennusyhtiöiden eduksi.

Kaupungin päättäjät hyvittävät ydinkeskustassa tontinomistajille purkukustannuksia, kun nämä purkavat vanhat kerrostalot pois uusien tieltä. Mitään pakkoa hyvittämiseen ei ole, ja uusi linjaus vie kaupungilta satojen tuhansien eurojen tulot.

Kun tontille kaavoitetaan lisärakennusoikeutta, kaupunki voi maapoliittisen ohjelman mukaisesti ottaa osan tontille syntyvästä laskennallisesta arvonnoususta itselleen.

Kaupungille tuleva korvaus on 40 prosenttia arvonnoususta. Kerrostalotonttien osalta korvaus lasketaan 500 kerrosneliötä ylittävästä lisärakennusoikeudesta. Kyse on tapauskohtaisesti vähintään kymmenistä, joskus jopa sadoista tuhansista euroista.

VIIME vuosina kaupunki on jättänyt kolme kertaa perimättä laskennallisen arvonnousun itselleen. Hyödyn ovat saaneet Etelä-Karjalan osuuskauppa Prismaa laajentaessaan ja YIT tonteilleen Suonionkadulla ja Valtakadulla.

Viimeisen puolen vuoden aikana kaupunki on jättänyt kahdesti perimättä tontin omistajalta arvonnousun tuoman hyödyn. Molemmilla kerroilla hyödyn saajana on ollut suoraan tai välillisesti rakennusliike Oka.

Rutinkulmassa Valtakadulla kaupunki jätti kesällä perimättä Okalta 250 000 euroa. Keskiviikkona tekninen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei Lappeenrannan Kulmatalo Oy:ltä peritä kaupungille arvonnousun tuomaa 145 000 euron hyötyä.

Oka on rakentanut kiinteistöyhtiön tontille Valtakadun ja Raatimiehenkadun kulmaan asuin- ja liiketalon.

Molemmissa tapauksissa euroista luopumista perustellaan tontinomistajalle aiheutuneista tai aiheutuvista purkukustannuksista, kun uuden rakennuksen tieltä puretaan vanha pois.

KAUPUNGIN maapoliittisessa ohjelmassa sanotaan, että maanomistajalle voidaan laskea arvonnousua vähentävinä tekijöinä mukaan purkamiskustannuksia ja pilaantuneen maaperän kunnostuskustannuksia. Pakkoa siihen ei ole.

Nyt näyttää kuitenkin vakiintuvan käytäntö, jonka mukaan kaupunki kuittaa purkukustannukset maanomistajan niin pyytäessä.

Kaupungin maankäyttöjohtaja Jussi Salo ei näe asiassa mitään ihmeellistä. Salo sanoo, että miksi kaupunki ottaisi arvonnousun tuoman hyödyn, kun kaupungille ei tule näissä tapauksissa kustannuksia.

– Meidän ei tarvitse uudistaa Valtakadulla putkistoja tai katuverkkoa. Ja tuleeko maanomistajille lisärakennusoikeudesta merkittävää hyötyä, jos hän joutuu purkamaan vanhaa päästäkseen rakentamaan. Kustannuksiahan siitä tulee.

KUN Oka sai Rutinkulmassa kaupungilta kompensaatiota purkukustannuksiin, muutamat poliitikot arvostelivat päätöstä. Heidän mielestään rakennusyhtiö sai lisähyödyn aivan suotta.

Arvostelijoiden mukaan kiinteistöbisneksessä yleensä lasketaan myös purkukustannukset toteutuvana kustannuseränä ennen kuin päätetään ruveta töihin.

Salo myöntää, että asiaa voi ajatella myös arvostelijoiden esittämällä tavalla. Salon mukaan asia on muutenkin puhuttanut sen verran, että uudessa maapoliittisessa ohjelmassa siihen tehdään muutos.

Kaupungin teknisen toimialan johtaja Ensio Koikkalainen kommentoi asiaa lyhyesti. Hänkin sanoo, että uudessa maapoliittisessa ohjelmassa asialle pitää tehdä jotain.

Uusi ohjelma on valmisteilla ja tulee valtuuston päätettäväksi ensi vuoden alkupuolella.

KUVATEKSTI

PÄIVÄ HEISKANEN

Vanhan purkaminen ydinkeskustassa on Lappeenrannan kaupungin päättäjien mielestä niin kallista, että kaupungin täytyy välillisesti osallistua rakennusliikkeiden purkukustannuksiin.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen