ANNE KOKKONEN
PERUSPARANTAMISEN sijasta Mikkelintie eli Valtatie 13 voitaisiin linjata Etelä-Karjalassa uudelleen. Diplomi-insinööri Jorma Telkkä vetäisi valtatien Pien-Saimaan itäpuolelta halki Kuolimon.
– Uusi linjaus antaisi mahdollisuuden tehdä aluepolitiikkaa. Suora tie kytkisi Etelä-Karjalan luoteiset osat kiinteämmin Lappeenrantaan, Telkkä perustelee.
Nykyistä suorempi tieyhteys lyhentäisi ja nopeuttaisi liikennöintiä Lappeenrannan ja Mikkelin välillä sekä parantaisi kaikkia yhteyksiä Pietarista Kokkolaan. Etenkin matkailu hyötyisi uudesta viihtyisästä maisematiestä, jonka pengerryksiltä ja silloilta avautuisi upeita näkymiä itäsuomalaiseen järvimaisemaan.
– Hyvin ympäristöönsä suunnitellusta tiestä tulisi tienrakentajan mallituote Venäjän vientimarkkinoille, Telkkä visioi.
TIEINSINÖÖRIN koulutuksen saanut Telkkä asui 1990-luvulla nelisen vuotta Taipalsaarella, ja kävi sieltä käsin töissä Mikkelissä Etelä-Savon maakuntaliitossa. Jo silloin hän mietti Valtatie 13:n linjauksia ja totesi Taipalsaaren kankaiden soveltuvan erinomaisesti tienrakennukseen.
– Soraharjujen hyödyntäminen olisi halpaa, eivätkä vesistöjen ylityksetkään tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Reitille osuvat vesistöt eivät ole kovin syviä ja olisi mahdollista etsiä saarijonoja, Telkkä esittää.
Jorma Telkän ehdotuksessa Valtatie 13:n uusi linjaus alkaisi Suomenniemen Punkan kylästä ja jatkuisi Suomenniemen kirkonkylän kautta Savitaipaleen Huttusenniemelle ja sieltä Lehtisensaaren ja Paassalon kautta Savitaipaleen kirkonkylän itäpuolelle. Tie kulkisi edelleen Lavikanlahdelta Taipalsaaren Vitsaihin ja Heikkolaan, jossa tie yhtyisi nykyiseen Savitaipale-Taipalsaari-maantiehen.
– Taipalsaaren maantie pitäisi tietenkin rakentaa valtatietasoiseksi. Lappeenrannan päässä valtatie jatkuisi Lappeenrannan entisen varuskunta-alueen läpi lentokentän päähän asti, Telkkä esittää.
Telkän mielestä hänen ehdotuksensa pitäisi ottaa huomioon Valtatie 13:n perusparannussuunnitelmaa laadittaessa. Uuden linjauksen rakentaminen maksaisi hieman enemmän, mutta samalla saataisiin uusia laajoja alueita Lappeenrannan vaikutuspiiriin.
SAVITAIPALEEN kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi ei halua nakata aloitetta suin päin roskiin. Ajatus pitkin Kuolimoa kulkevasta valtatiestä herättää positiivisiakin mielleyhtymiä.
– Voin kuvitella tilanteen, kun ihminen lähestyy Savitaipaletta pohjoisesta katsellen upeita järvimaisemia alapuolellaan. Kun 16-kerroksinen tornitalo siintää horisontissa, hän ajattelee todennäköisesti lähestyvänsä elinvoimaista keskusta eikä mitää virsuviritteistä tuppukylää, Iso-Mustajärvi arvioi.
Jos hanke etenisi toteutusasteelle, rahoitukseen tarvittaisiin Iso-Mustajärven mukaan jokin Lahden moottoritietä vastaava rahoituskuvio.
– Missään tapauksessa tämä ajatus ei sotke Valtatie 13:n perusparannushanketta. Sitä on ehdottomasti vietävä eteenpäin, Iso-Mustajärvi korostaa.
Perusparannusta valmisteleva suunnittelutoimikunta pitää ensimmäisen kokouksensa ensi viikolla. Myös 8 353 nimen kansalaisadressi aiotaan toimittaa lähitulevaisuudessa eduskunnan päättäjille.
KAAKKOIS-SUOMEN tiepiirin talousjohtaja Jyrki Karhula arvioi Telkän idean raikkaaksi ajatukseksi. Tosin se on kaukana toteuttamiskelpoisesta.
– Kuolimo on Natura-aluetta. Emme pääsisi järven yli menemään, Karhula muistuttaa.
Esitetyn tieosuuden rakentaminen maksaisi karkeasti arvioiden 100-200 miljoonaa euroa. Sillä summalla perusparannettaisiin Valtatie 13:n lisäksi monta muutakin heikkokuntoista tienpätkää.
KUVATEKSTI
ANNE KOKKONEN
Savitaipaleen Huttusenniemen kautta kulkeva valtatielinjaus sopisi hyvin Teuvo Loisalle. Kotitalon vierestä kulkevalla tiellä ei näy nykyisin turhan monta kulkijaa.