Categories
Artikkelit

Entisessä elämässä ehkä etruski

SEIJA HACKMANLAPPEENRANTA. Vaalea, sinisilmäinen nainen istahtaa kahvilan pöytään. Ottaa kupin teetä, maidon kanssa.Ei uskoisi melkein italialaiseksi, naiseksi, joka viettää muinaisen Rooman valtakunnan sydämessä kaiken liikenevän ajan ja vastaa pitkälti siitä, että Italia-harrastus Lappeenrannassa elää.- Ehkä olen etruskien jälkeläinen, nehän olivat vaaleita. Tai käviväthän Sisiliassa viikingitkin, Riitta Penttilä, Etelä-Karjalan kansalaisopiston pitkäaikainen italian opettaja huomauttaa.Italiaan viittaa kuitenkin Penttilän tyyli. Penttilässä kiinnittävät huomiota kauniit vaatteet, sointuvat värit ja tapa kantaa niitä.- En tiedä, mistä italialaisten kauneuden ja tyylin taju tulee, mutta olen aina ihaillut sitä, Penttilä myöntää.Penttilä oli 16-vuotias, kun hän kaipasi lukiokieliin romaanista lisää ja marssi kansalaisopiston italian tunnille. Harrastus jatkui kotiäitinä Kotkassa.Lappeenrannassa Penttilä toimi alkuun ensimmäisessä ammatissaan, sairaanhoitajana. Neljän lapsen kanssa vuorotyö kävi vaikeaksi. Onneksi kansalaisopiston rehtori soitti ja tarjosi töitä.- Harrastuksesta tuli työ, vaikka monta kertaa ihmettelinkin, miksi ihmeessä opiskelen kieltä, josta ei ole mitään hyötyä, Penttilä naurahtaa.Rehtorin soitosta on kulunut 25 vuotta, mutta yhä istuu Penttilän tunneilla alkuaikojenkin oppilaita.- Lappeenrannassa on laaja italian harrastus, liekö alunperin Adrianon vaikutusta, Penttilä spekuloi.Harrastus on usein myös sitkeää. Aloittajista puolet tipahtaa, mutta opintojen edetessä ryhmät hitsautuvat tiiviiksi.- Kansalaisopisto on todella hyvä tapa ystävystyä uusien ihmisten kanssa, Penttilä huomauttaa.Monet Penttilän oppilaista matkustavat Italiassa yhdessä ja joskus myös opettajansa kanssa. Penttilän kursseilla tutustuivat nekin opiskelijat, jotka 20 vuotta sitten perustivat kaupunkiin Dante-seuran. Oman ensireissunsa Italiaan Penttilä teki lukiotyttönä – ja lumoutui Roomasta. Lumoavin oli Caesarin hauta, jolla yhä on joka päivä tuoreita kukkia.Myöhemmin maa on kierretty autolla pitkin poikin. Umbria, Caprin seutu ja Amalfan rannikko kiehtovat juuri nyt.- Ei ole vain yhtä Italiaa, vaan 20 eri maakuntaa. Ja miten kauan kaikkien niiden pienten kaupunkien katuja on talsittukaan!Reissujen jälkeen Suomen luonto ja puhtaus korostuu. Varsinkin syksy maistuu Penttilälle, sillä silloin alkavat työt.- Parasta työssä ovat ihanat opiskelijat.Opiskelijaksi Penttiläkin aikoo vielä joskus palata, tietysti kansalaisopistoon.KUVATEKSTISEPPO RAUTIOVAARARiitta Penttilä on kasvattanut jo monta sukupolvea Italian ystäviä.


Categories
Artikkelit

Tullipalvelut päättymässä Parikkalassa ja Mustolassa

HEIKKI SAIRANENTulli aikoo saneerata toimipaikkaverkostoaan. Etelä-Karjalassa tullipalveluita esitetään lakkautettavaksi Parikkalassa ja Lappeenrannan Mustolan tullauskeskuksessa. Muut paikkakunnat ovat Lahti, Hämeenlinna, Loviisa, Rauma, Kaskinen, Pietarsaari, Kokkola, Jyväskylä, Kemi, Rovaniemi ja Polmaki.Parikkalassa ja Mustolan tullauskeskuksessa on yhteensä noin 20 työntekijää.- Toimipaikkaverkoston ankaran supistamisen lisäksi tullissa tullaan vähentämään henkilöstöä huomattavasti valtion tuottavuusohjelmaa rajummin. Tuottavuusohjelman mukaan tullilla tulisi ensi vuonna olla 2 460 henkilötyövuoden edestä henkilöstöä tehtävistä suoriutumiseen, sanoo Tullivirkamiesliiton puheenjohtaja Mikko Grönberg.Tullin toimipaikkoja ja resursseja tarkastellut työryhmä esittää supistuksia siten, että vuoden 2010 arvioitu henkilötyövuosimäärä olisi 2 378, mutta Grönbergin mukaan näillä näkymin rahoitus riittää ainoastaan 2 360 henkilötyövuoden palkkakustannuksiin.- Määrärahat tulisi mitoittaa vähintään tuottavuusohjelmassa määritellyn henkilöstömäärän mukaisesti. Grönbergin mukaan näköpiirissä on palvelussuhteiden päättämisiä ja lomautuksia, ellei eduskunta puutu syöksykierteeseen ja osoita tullille sen tarvitsemia määrärahoja. Jos toimipaikkaverkoston saneeraus toteutuu, Mustolan tullauskeskus lopettaa toimintansa vuoden 2010 lopussa.- Parikkalassa aikataulu on vielä auki, mutta toiminta on loppumassa siellä samoihin aikoihin.Mikko Grönbergin mielestä toimipaikkaverkoston saneeraus on jyrkässä ristiriidassa kansalaisten ja yritysten palvelutarpeen sekä valtion alueellistamistoimien ja työttömyyden torjunnan kanssa.- Valtio pakottaa virastot harjoittamaan kestämätöntä henkilöstöpolitiikkaa ja tuottavuudesta tai toimintojen suunnitelmallisesta kehittämisestä ei enää kannata puhua lainkaan.




Categories
Artikkelit

Kauppa lähti, veistoluokka jää

ILPO LESKINEN LAPPEENRANTA. Simolassa oli aikoinaan viisi kauppaa. Rikkilässäkin oli kaksi. Nyt ei ole ensimmäistäkään, sillä Simolan asemalla toiminut kauppa lopetti kuukausi sitten.Maaseudun lähikaupoille on nykymaailmassa vähän tilaa. Näin arvioivat Myötävirtaan-yhdistyksen puheenjohtaja Esa Peltola ja Simolan seudun kylätoimikunnan puheenjohtaja Simo Vainikka.– Suurin osa ihmisistä käy töissä kaupungissa ja ostaa samalla sieltä, Peltola sanoo. – Tukkuliikkeiden merkitys on olennaisesti vähentynyt. Marketeista monet tavarat saa halvemmalla kuin tukkukaupoista, Vainikka sanoo.SIMOLAN KOULU on käyttänyt entisen maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen liikuntasalia sisäliikuntatunneilla ja puutyöluokkaa käsityötunneilla.Kiinteistön omistava yrittäjä Jari Koskimies on kaupannut rakennuskokonaisuutta. Hän sanoo pyrkivänsä sellaiseen ratkaisuun, että koulu ja kyläläiset voisivat myös vastedes käyttää liikuntasalia.Oppilaitoksen myyntikuviot ovat tällä hetkellä avoimet. Koskimies kertoo yrittäneensä tuloksetta markkinoida ajatusta, että Simolan koulu muuttaisi maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen tiloihin.OPPILAITOKSEN kasvihuoneet ja puutyöluokka ovat nyt yrittäjä Markku Lindhin hallussa. Lindh kertoo, että koulu saa jatkossakin käyttää puutyöluokkaa. Tiloihin on parin viikon päästä tulossa puuesineitä valmistava yrittäjä, mutta koulu mahtuu silti pitämään tuntinsa entiseen tapaan.



Categories
Artikkelit

Isot housut tarjolla

Viime kauden mestarijoukkue Lahden Namikasta Lappeenrannan siirtyneen Sami Pekkolan odotetaan paikkaavan Namikassa Pasi Riihelän joukkueeseen jättämää aukkoa.


Categories
Artikkelit

Laitisen palapeli on vielä hieman kesken

Namikalla on päävalmentaja Jarmo Laitisen mielestä mahdollisuudet yltää tällä kaudella vaikka mitalipeleihin. Korisliigan alussa kovasti muuttuneessa joukkueessa Laitisen palapeli on kuitenkin hieman kesken.


Categories
Artikkelit

Viimeisen johtajan läksiäiset olivat haikeat mutta valoisat

MAIJA VEHVILÄINENYlämaan pitkäaikainen kunnanjohtaja Esko Hämäläinen jää tänään eläkkeelle. Seuraajaa ei Hämäläiselle tule, sillä Ylämaa yhdistyy vuodenvaihteessa Lappeenrantaan. Hämäläisen läksiäiskahveilla tunnelma oli hieman haikea, mutta ennen kaikkea toiveikas.Hämäläisen paljon puhuttu aloite on pyramidimonumentin rakentaminen Ylämaan symboliksi. Pyramidisuunnitelmia ei kunnanjohtajan mukaan missään nimessä haudata idean isän jäädessä eläkkeelle.SEPPO RAUTIOVAARAKunnanjohtaja Esko Hämäläinen ehti johtaa Ylämaata 30 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Tänään alkavat Hämäläisen eläkepäivät.- Tunnelmat ovat haikeat, mutta valoisat, toteaa Hämäläinen.Haikeus johtuu Hämäläisen mukaan vuosikymmenten mittaisen kunnanjohtajuuden ja Ylämaan itsenäisyyden päättymisestä. Toiveikkuutta päivään kuitenkin mahtuu. Hämäläinen uskoo, että Ylämaata odottaa valoisa tulevaisuus osana Lappeenrantaa.Läksiäistarjoilut varattiin 200 vieraalle. Tarjoilija Raija Aution mukaan onnittelijoita kävi tasaisena virtana.Juhlapaikkana oli Ylämaan kunnantalo. Esko Hämäläisen mukaan kuntaliitoksen jälkeen kunnantalolle jää asiakaspalvelupiste, josta saa esimerkiksi Kelan ja työvoimatoimiston palveluita.- Helpompihan ne on täältä hakea kuin lähteä Lappeenrantaan, sanoo Hämäläinen.Hämäläinen sai Briitta Timperiltä (vas.) lämpimän läksiäishalauksen.Tarmokas, optimistinen ja sisukas, luonnehti Timperi eläkkeelle jäävää kunnanjohtajaa.- Ennen kaikkea tarmokas, Timperi lisää.Heikki Timperin (takana) mielestä Esko Hämäläisen suurin saavutus on kivimessut. Niiden kautta Ylämaa on saanut myönteistä julkisuutta. Timperin mielestä se, että Ylämaa tunnetaan kivestä, on ennen kaikkea kunnanjohtajan ansiota.Ylämaan sotaveteraanien puolesta onnittelemassa käyneen Onni Vanhapellon mukaan Hämäläinen myös jakoi mielipiteitä. Paljasjalkainen ylämaalainen Vanhapelto uskoo, että liittyminen Lappeenrantaan on Ylämaalle välttämätöntä.Tiina Korpelan (keskellä) mielestä Ylämaan viimeisen kunnanjohtajan tärkeimpiin ansioihin lukeutuu se, että Ylämaa on pysynyt pitkään itsenäisenä kuntana.