Kuukausi: marraskuu 2009

Yksityisen harjoitus-jäähallin rakennustyöt alkavat vielä tämän vuoden puolella. Halli pyritään saamaan käyttökuntoon jo elokuuksi.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton palkitsema musiikkimies Henri Ruokolainen on junaillut isoja iloja pienille. Hyväriläisten joukkue kiittää kiitoksista ja jatkaa samaa rataa.

Henkilöstö pääsi mukaan suunnittelemaan. Rajakoirat odottavat innolla mukavia sisäsuihkuja.

Lauritsalan kartano aikoo avata oviaan kaupunkilaisille. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön aiotaan tuoda kulttuuritapahtumia.

Jokien 3,5 vuotinen kunnostushanke alkaa ensi vuonna, jos rahoitus järjestyy.

LEENA SALLINENLAPPEENRANTA. Rakkolanjoki on toistaiseksi Lappeenrannan jätevesien purkuvesistö. Vaasan hallinto-oikeus antoi siihen luvan vuoden 2011 loppuun saakka.Matti Vaittisen mukaan meritaimenen kannalta olisi hyvä, että kaupungin kuormitus jokeen loppuisi.- Lohikaloille hyvä vedenlaatu on tärkeää, mutta eivät ne kristallinkirkasta vettä vaadi. Kapakkakosken alapuolella Rakkolanjoessa on elinvoimainen meritaimenkanta.Lappeenrannan vuoden 2001 jätevesiluvassa kaupunki velvoitettiin kunnostamaan Haapajärvi ja Rakkolanjoki rajaan asti. Kunnostukseen tuli ympäristölupa tänä syksynä, ja se pitää toteuttaa lähivuosina.Vaittisen mukaan Rifci-hankkeessa käytännössä toteutetaan Lappeenrannan velvoitteita, jos Lappeenranta lähtee siihen mukaan.

Miljoonatuki Fly Lappeenrannalle vie konsernin tämän vuoden tuloksen selvästi miinukselle. Ensi vuodesta odotetaan jo voitollista.

MINNA MÄKINEN LAPPEENRANTA. Finnforestin Lappeenrannan sahan työntekijöiden lomautukset jatkuvat myös tulevana vuonna. Yt-neuvottelut uusista lomautuksista käynnistyvät ensi torstaina. Neuvottelut koskevat ainakin alkuvaiheessa koko henkilöstöä. Sahalla työskentelee 74 ihmistä.Neuvotteluja käydään enintään kolmen kuukauden lomautuksista kesäkuun 2010 loppuun mennessä. HENKILÖKUNTA osasi odottaa jatkoa jo syksyllä alkaneille lomautuksille.– Asiasta on puhuttu tehdaspäällikön kanssa. Kutsu tiedotustilaisuuteen tuli pikahälytyksenä ja pelkäsin, että jotain vakavampaakin on tulossa, kertoo pääluottamusmies Hannu Kiviluoma.Metsäliiton Lappeenrannan saha seisoi koko elokuun. Sen jälkeen käytössä on ollut vuoroviikkolomautus– Kahden vuoron sijasta saha on pyörinyt yhdellä vuorolla, kertoo tehdaspäällikkö Jari Juutilainen.Muutamia kaksivuoroviikkoja on syksyn mittaan tehty. Tämä viikko on yksi niistä. METSÄLIITTO yt-neuvottelee lomautuksista yhtiön kaikilla kuudella Suomessa toimivalla sahalla. Neuvottelut koskevat kaikkiaan noin 450 henkilöä.Sahatavaran kauppa käy edelleen huonosti. Toinen merkittävä syy tuotannon rajoittamiseen on tukkipula. Lappeenrannassakin sahattaisiin Kiviluoman mukaan kahdessa vuorossa, jos vain olisi mitä sahata. Kotimaisten metsänomistajien halukkuus myydä puuta on tällä hetkellä vähäinen, syynä alhainen hinta.– Viimeisen parin-kolmen viikon aikana myynti on hiukan virinnyt, mutta puut on saatava myös metsästä pois, Kiviluoma toteaa. TUKKIPUU tulee Lappeenrantaan Itä-Suomesta noin 200 kilometrin säteeltä. Venäjän tuonti on huomattavasti vähäisempää kuin takavuosina.– Metsäliitto purki Venäjältä hankintaorganisaationsa pois, kun luultiin, että puutullit tulevat, kertoo Kiviluoma.KUVATEKSTIES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARAKivisalmessa on sahattu jo lähes koko syksy vain yhdessä vuorossa.

Lappeenranta selvittää ensi vuonna teatterin paikka- ja korjausvaihtoehtoja melkein kuin puhtaalta pöydältä – jos valtuusto hyväksyy 100 000 euron suunnittelumäärärahan. Teatteritoimikunnan esitys uudisrakennuksesta Kansalaistorille on vain yksi tutkittava ehdotus muiden joukossa. ANNE KOTIHARJULAPPEENRANTA. Uuden teatterin rakentaminen Kansalaistorille jää vain yhdeksi vaihtoehdoksi ensi vuonna ehkä tutkittavien lukuisten muiden joukossa. Myös peruskorjaus tutkitaan tarkemmin.Lappeenrannan teatteritoimikunnan ehdotus ei vakuuttanut kaupunginhallitusta vielä tarpeeksi, jotta ehdotus olisi voitu ottaa ensi vuoden talousarvioon esitetyn 100 000 euron suunnittelurahan perustaksi. Toimikunta olisi halunnut järjestää tuolla summalla muun muassa arkkitehtikilpailun Kansalaistorillle tulevasta teatterista.- Kaupunginhallitus vuolaasti keskusteltuaan päätti, että tuolla rahalla tutkitaan eri paikkoja tarkemmin. Tehdään luonnossuunnitelmia siitä, miten uudisrakennus sopisi eri paikkoihin ja mitä tiloja se sisältää. Myös peruskorjausvaihtoa selvitetään lisää, kertoo hallituksen budjettilinjauksesta teatteritoimikunnan puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.).Uuden teatterin hinnaksi on arvioitu tähän mennessä noin 20 miljoonaa euroa. Vanhan korjaaminen veisi noin 11 miljoonaa. Kireimmän aikataulun mukaan uusi tai korjattu teatteri avautuisi vuoden 2014 alussa.Torniainen arvelee, että jos valtuusto hyväksyy esitetyn suunnittelurahan, vaatii mahdollinen arkkitehtikilpailu omat määrärahansa ja päätöksensä.- Tuosta summasta riittäisi vain suppeaan kilpailuun.Torniainen korostaa, että teatterin joidenkin tilojen huonokuntoisuuden takia jotain on tehtävä joka tapauksessa aika nopeastikin.- Oli tarkoituskin, että käydään keskustelua ja sitä on nyt saatu. Kun toimikunta piti edustatoria parhaimpana paikkana, toimikunta samalla edellytti, ettei sankarihautausmaan arvokkuus saa kärsiä ja että paikan sopivuus vaatii muutenkin vielä lisäselvittelyjä.Esimerkiksi City-korttelia toimikunta piti kalliina ja ahtaana.- Kirjaston viereistä paikkaakin pidettiin ahtaana, mutta mielestäni sitä paikkaa kannattaa eritoten tutkia. Siihenhän teatteria alkujaan kaavailtiin.Toimikunnassa mukana ollut Paula Kuikka-Kiljunen (vihr.) kertoo, että edustorivaihtoehto tuotiin toimikunnalle aika viime tipassa.- Muita vaihtoehtoja ruodittiin perusteellisesti, mutta tässä tuli kumman kiire. Olen edelleen tuon paikan kannalla, mutta perusteellisemman ruotimisen se olisi ansainnut.Valtuusto käsittelee ensi vuoden talousarviota ja 100 000 euron määrärahaa ensi maanantaina. Valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat valmiita hyväksymään esitetyn 100 000 euron suunnittelumäärärahan. Kuitenkin Erkki Räsänen (myö) ja Marja-Leena Leppänen (ps.) vaativat, että määrärahasta annetaan tarkempi käyttösuunnitelma. Marjatta Laakon (kd.) mielestä määrärahaa ei tarvittaisi vielä ensi vuoden budjettiin.

Rahankeräyskin pääsee vasta myöhemmin vauhtiin. Valtuuskunta asetetaan ensi vuonna. Keskus saattaisi poikia työllistävän osaamiskeskuksen.