Meritaimenelle raivataan elintilaa Mustajokeen ja Rakkolanjokeen

Jokien 3,5 vuotinen kunnostushanke alkaa ensi vuonna, jos rahoitus järjestyy.

LEENA SALLINEN

Meritaimen saattaa muutaman vuoden kuluttua vaeltaa Rakkolanjoessa ja Mustajoessa pitkälle Lappeenrantaan. Jokia ryhdytään ensi vuonna kunnostamaan Rifci-nimisessä hankkeessa, jos rahoitus järjestyy. Venäjän puolelta hankkeeseen kuuluu vielä Vammeljoki Karjalankannaksella.

Kaikki kolme jokea laskevat itäiseen Suomenlahteen, josta meritaimen niihin nousee. Kunnostuksen tavoitteena on parantaa meritaimenen elinoloja ja lisääntymismahdollisuuksia jokien yläjuoksua myöten.

Rakkolanjoki alkaa Lappeenrannan keskustan eteläpuolelta, ja rajan takana siihen yhtyy Hounijoki-Alajoki. Karhusjärvestä alkavaan Mustajokeen yhtyy rajan takana Soskuanjoki.

Meritaimen on Suomessa erittäin uhanalainen lohikala. Kaakkois-Suomessa se esiintyy vain Mustajoessa. Siitäkin on viime vuosien koekalastuksissa saatu Suomen puolelta vain poikasia, kertoo suunnittelija Matti Vaittinen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.

Rakkolanjoessa meritaimenen nousu pysähtyy Kapakkakosken patoon, joka on Venäjällä Hounijoki-Alajoen yhtymäkohdan alapuolella.

Kunnostushankkeessa joista kartoitetaan ja poistetaan meritaimenen ja muidenkin lohikalojen vaellusta rajoittavat esteet kuten vanhat padot, puurydöt ja raja-aidat.

Kalojen lisääntymiselle tärkeät kosket palautetaan luonnontilaan.

Hankkeessa kehitetään myös jokien valuma-alueiden luonnonsuojelua ja jokivarsien luontomatkailua. Jokivarsiin rakennetaan muun muassa lisää retkeilyreittejä ja pystytetään infokylttejä.

Meritaimenta päästään ehkä Suomen puolella tulevaisuudessa myös pyytämään.

– Tärkeintä on säilyttää arvokkaat lohikalojen kannat, mutta tietysti intressinä on päästä myös nauttimaan niistä, Vaittinen sanoo.

Rifci-hanketta on valmisteltu suomalais-venäläisenä yhteistyönä pari vuotta. Hanke kestää 3,5 vuotta ja maksaa runsaat 1,5 miljoonaa euroa. Siitä 70 prosenttia haetaan Vaittisen mukaan ensi vuoden alussa EU:n Enpi-ohjelmasta.

Suomen puolen omarahoitus alkaa Vaittisen mukaan olla koossa. Lappeenrannalta odotetaan päätöstä kaupungin osuudesta, joka 3,5 vuodelle olisi noin 120 000 euroa.

– Jos kaikki menee hyvin, ensi vuonna loppukesästä päästään hanketta aloittamaan, Vaittinen sanoo.

KUVATEKSTI

ES-ARKISTO/LASSI-MARKKU TUOMINEN

Meritaimen esiintyi Suomen rannikolla alkujaan noin 60 joessa. Nyt luonnonkantaa on jäljellä alle kymmenessä joessa. Ilman tehokkaita hoitotoimia luonnonkantojen häviämisriski on RKTL:n mukaan erittäin suuri.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen