Puolakadulla Kourulassa muhii kaavoituskärhämä

Yhden yksittäisen tontin jakaminen kahdeksi ihmetyttää naapureita. Rajanaapuri olisi toivonut koko korttelia koskevaa kaavoitustarkastelua.

HEIKKI SOPANEN

LAPPEENRANTA. Puolakadulla Lappeenrannan Kourulassa asuva Pertti Narinen ihmettelee kaupungin kaavoituskäytäntöä. Narisen naapuri haki tontilleen kaavamuutosta jakaakseen reilun 2 500 neliön tonttinsa kahdeksi tontiksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kaavamuutoksen, vaikka Narinen ja kaksi muuta naapuria pitivät korttelin yksittäisen tontin jakamista kaavasuunnittelun yleisten periaatteiden vastaisena.

– Mielestäni olisi pitänyt tarkastella koko korttelin kaavoitusta kaikkien kadunvarren asukkaiden kuulemisen jälkeen. Muutenkin koko kaavoitusprosessi vaikuttaa kummalliselta, Narinen sanoo.

Narinen osti Puolakadun eteläpuolelta talon tontteineen 2002. Kadunvarren tontit ovat kaikki suuria puutarhatontteja ja sijaitsevat lentomelualueella, koska lentokenttä on aivan vieressä.

Narinen osti talon nimenomaan puutarhamaisuuden ja suuren tontin vuoksi. Kiinteistönvälittäjä sanoi kauppoja tehtäessä, että kaupungin virkamiesten mielestä tonttien jakaminen kadun eteläpuolella on mahdotonta.

– Uskoimme välittäjää, koska talomme entinen omistaja oli yrittänyt tontin puolittamista, mutta tuloksetta. Nyt se sitten onnistuukin, ja omituisin perusteluin.

NARINEN ja kaksi muuta naapuria esittivät kaavasta antamissaan muistutuksissa, ettei tonttinaapurin kaavasuunnitelmaa hyväksytä. Heidän mielestään yksittäinen kaavamuutos ei kohtele alueen maanomistajia tasapuolisesti eivätkä kaavasuunnittelun yleiset periaatteet toteudu.

He vetosivat myös alueen ominaisluonteen muuttumiseen, asumisviihtyvyyden vähenemiseen, liikenteellisiin ja kunnallisteknisiin paineisiin sekä kiinteistöjen arvon alenemiseen.

Narinen ihmettelee myös, kuinka lentomelualueelle sallitaan lisärakentaminen Ilmailulaitosta (Finaviaa) kuulematta.

Ehkä eniten Narista kummastutti kaavoittajan peruste, jonka mukaan tontin jakamisella sen asuinkäyttö tehdään tämän päivän vaatimusten mukaiseksi.

Narisen kysyessä lauseen merkitystä vastaus oli, että kyseessä on tiivistämisrakentaminen, joka on ilmastonmuutoksen vuoksi kaupungin strategiassa.

– Miksiköhän tiivistämisrakentaminen katsotaan tärkeäksi juuri Puolakadun yhdellä tontilla. Kaavoitusprosessissa ei ole ollut demokratian häivääkään, Narinen sanoo.

KAUPUNGIN palvelutuotantojohtaja Pasi Leimi oli omassa lausunnossaan sitä mieltä, että Puolakadun tonttien jakamista tulisi tarkastella kokonaisuutena, jotta koko korttelin ja viereisten korttelien tonttien jakaminen mahdollistuisi.

Leimi vastaa kaupungin kunnallistekniikan rakentamisesta. Hän jäi kuitenkin virkamieskunnassa näkemyksineen yksin.

Kaavoituspäällikkö Heikki Puranen sanoo, että Puolakadun kaavamuutoksesta keskusteltiin teknisessä lautakunnassa ja päädyttiin yksimielisesti siihen, että kaavoja tarkastellaan tapauskohtaisesti.

– Yleistä linjausta laajempien alueiden tarkastelusta tonttijakomielessä ei ole. Puolakadun toisella puolella puolen tusinaa tonttia on jo jaettu aiempina vuosina. Eteläpuolella tämä oli ensimmäinen tontti, joka jaettiin.

Purasen mukaan tontti voidaan jakaa, jos se on riittävän iso, ja käynti tontin takaosaan saadaan teknisesti järjestettyä ”kirvesvarsitonttina”. Suomeksi se tarkoittaa, että takatontille ajetaan emätontin reunaan tehtävää väylää pitkin.

Kaavoitusta vastustavat naapurit kysyvät, miksi kirvesvarsikaavoitusta jatketaan kadun eteläpuolella, jos ne ovat olleet poikkeustapauksia kadun pohjoispuolellakin.

Puranen ei ota kantaa väitteeseen, jonka mukaan virkamiehet ovat aiemmin torjuneet mahdollisuuden tonttijakoon Puolakadun eteläpuolella.

– Sellaista tietoa ei ole missään dokumentoitu.

KAUPUNGIN maankäyttöjohtaja Jussi Salo sanoo, että koko korttelin käsittely kaavoitusvaiheessa olisi ihanteellinen ratkaisu.

– Sellaiseen on kuitenkin päästy hyvin harvoin. Ja Puolakadun alueella ”kirvesvarsiratkaisuja” on tehty aiemminkin.

Salon mukaan kaavoittaja käy läpi vanhoja, isojen tonttien asuinalueita asemakaavan tarkistusmielessä.

– On kuitenkin alueita, joissa tonttien jakamista halutaan välttää.

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN

Narisen Perttiä harmittaa. Naapurin takatontille aikanaan kulkeva ajoväylä viistää ikkunasta näkyviä Narisen tontin omenapuita ja takapihan näkymäksi vaihtuu omakotitalo.

Kirjoittaja:
Heikki Sopanen