HANNA KUUSISTO
LAPPEENRANTA. Baritoni Waltteri Torikka raivasi tiensä Lappeenrannan laulukilpailun finaaliin. Hän osallistuu kilpailuun ensimmäistä kertaa.
Miten valmistaudut finaaliin?
Harjoittelemalla ja kuuntelemalla musiikkia. Lisäksi on levättävä ja ladattava akut ennen viimeistä koitosta. Ehkä pelaan myös sulkapalloa.
Vahvin puolesi laulajana?
Laulaminen on minulle intohimo. Toivon, että se näkyisi aina jollain tavalla esityksessä. Laulaminen on tärkeimpiä asioita elämässäni.
Missä olet kymmenen vuoden kuluttua?
Toivottavasti teen töitä laulajana. Toivon, että olisin vieläkin yhtä inspiroitunut laulamisesta ja tekisin sitä niin innoissani kuin tänäkin päivänä.
Kun esiinnyt, näetkö yleisön ilmeet?
Kyllä niitäkin. Jos yksi tai kaksi ihmistä esimerkiksi hymyilee yleisössä, silloin on jo voiton puolella. Tuolloin tuntuu, että saa jotain takaisin.
Mitä tapahtuu laulajan painajaisunessa?
Painajaisunessa laulaja joutuu keskelle oopperaesitystä, josta ei ole koskaan kuullutkaan. Oma vuoro tulee ja siitä pitäisi selvitä, vaikkei ole mitään käsitystä teoksesta.
Minkä äänialan ottaisit, jos voisit valita?
Olen hyvin tyytyväinen baritonina, mutta ehkä kaikki baritonit haluavat olla jossain vaiheessa elämässään tenoreita.
Mikä poppakonsti kirkastaa äänen? Tujaus konjakkia tai kourallinen kurkkupastilleja?
Äidin tekemä, kotitekoinen mehu.
Miten hemmottelet itseäsi?
Sorrun usein hyviin juustoihin. Juusto ja lomailu ovat parhainta lääkettä.
Kuka on vaikuttanut eniten lauluusi?
Kaikki ihmiset, joita olen tavannut elämäni varrella. Lauluun vaikuttavat tietenkin myös ihmiset, joiden kanssa teen töitä. Jos ei ajatella oopperalaulajia, Vesa-Matti Loiri ja M.A. Numminen ovat inspiroineet minua omalla olemuksellaan. Heidän persoonallinen tulkinta ja koskettavuus kiehtovat.
Unelmarooli?
Toivoisin, että pääsisin esittämään lähitulevaisuudessa Figaron häiden kreivi Almavivaa.
KUVATEKSTI
VESA LAITINEN
Baritoni Waltteri Torikka esiintyisi mieluiten fleecepyjamassa.