LAPPEENRANTA. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) varainhankinta on käynnistynyt vaivalloisesti. Yliopiston tavoitteena on saada vuoden 2010 loppuun mennessä kasaan ulkopuolista rahoitusta viisi miljoonaa euroa. Tähän mennessä lahjoituksia on varmistunut noin 800 000 euron verran.
Keräyskampanja käynnistyi syyskuun alussa.
Varainkeräys liittyy vuoden alussa voimaan tulleeseen yliopistolakiin. Sen myötä valtio vaatii yliopistojen rahoituksen tueksi ulkopuolista pääomaa. Yliopistot voivat hankkia rahoitusta niin yrityksiltä, erilaisilta yhteisöiltä kuin yksityisiltä henkilöiltäkin.
Tarkoituksena on parantaa yliopistojen kilpailukykyä ja taloudellista itsenäisyyttä.
LTY:n rehtori Ilkka Pöyhönen sanoo suhtautuvansa varainkeräyksen tavoitteiden toteutumiseen positiivisesti.
– Lähtökohtana oli alunperinkin, että neuvottelut mahdollisten rahoittajien kanssa keskitetään taloustilanteen takia pääosin tälle vuodelle.
Pöyhönen kuitenkin myöntää, että viiden miljoonan euron kerääminen on haastava tavoite.
– Toteutuminen riippuu hirveän paljon yritysten tilanteesta.
Tähän mennessä LTY on saanut lahjoituksia noin kymmeneltä taholta, muun muassa Kaakkois-Suomen OP-liitolta, LTY:n tukisäätiöltä ja Imatran energiasäätiöltä.
Suurimman yksittäisen summan on lahjoittanut kauppatieteiden tohtori Teemu Aho, joka toimii LTY:llä johdon taloushallinnon dosenttina. Hän lahjoitti yliopistolle syksyllä 250 000 euroa.
LTY:n varainhankintatyöryhmän puheenjohtajan Markku Lukan mukaan viiden miljoonan saavuttamiseen tarvittaisiin vielä pari todella isoa lahjoitusta.
– Meillä on pari suurta kysymysmerkkiä. Jos ne eivät toteudu, kokonaissumma jää todennäköisesti yhteen, kahteen miljoonaan.
Lukan mukaan lama on näkynyt kaikkien yliopistojen varainkeruussa. Parhaiten on mennyt pääkaupunkiseudun Aalto-yliopistolla. Myös esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto sai vastikään Olvi-säätiöltä miljoonan euron lahjoituksen.
– LTY:n toiminta-alue on kohtalaisen pieni verrattuna moniin muihin yliopistoihin. Suurimmat lahjoitustoiveet kohdistuvat paikallisiin yrityksiin ja yliopiston yhteistyökumppaneihin muuallakin kuin Etelä-Karjalassa.
Yliopistojen nyt keräämä pääoma eroaa muusta yksityisestä rahoituksesta siten, ettei sitä ole korvamerkitty. Yliopistot saavat siis käyttää varojen tuotot periaatteessa mihin haluavat, kun yleensä ulkopuoliset lahjoitukset on tarkoitettu tiettyihin projekteihin ja hankkeisiin.
Mitä enemmän yliopistot saavat kasaan yksityistä rahaa, sitä enemmän ne saavat rahoitusta myös valtiolta. Yhtä yksityistä miljoonaa kohden valtio antaa parhaimmillaan 2,5 miljoonaa euroa lisää. Yliopisto sijoittaa kokoon saadut rahat, ja sijoitusten tuotot se saa käyttöönsä.
Pöyhösen mukaan LTY voisi saada lahjoitusten avulla parhaimmillaan 1-1,5 miljoonaa lisärahaa.
– Summa on hyvä lisä, joskaan ei kauhean suuri. LTY:n elinkeinoelämältä saama muu tutkimusrahoitus on noin 30-35 miljoonaa euroa.
Lukan mukaan LTY:llä ei ole lahjoittajille mitään erityisiä kriteerejä.
Suurimmat toiveet kohdistuvat paikallisiin yrityksiin ja yliopiston yhteistyökumppaneihin. Myös yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat tervetulleita.
Yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia 850 eurosta 250 000 euroon.