HELENA RISSANEN
ETELÄ-KARJALAN pelastustoimi puristaa parhaillaan toimintamenojaan budjettiin sopiviksi. Pelastuslautakunnan mukaan nykyisen palvelutason turvaaminen olisi vaatinut 2,5 prosentin korotuksen menoihin. Valtuusto päätti kuitenkin yhden prosentin korotuksesta.
Kaksi kolmasosaa pelastustoimen menoista on henkilöstökuluja. Niistä tinkiminen on vaikeaa, koska jo tällä hetkellä toimitaan minimimiehityksellä, ja palkankorotuksista on päätetty aiemmin muualla, pelastusjohtaja Erkki Hokkanen sanoo.
Hommien karsiminenkin on mahdotonta, koska toiminta on lakisääteistä.
Jos jätetään esimerkiksi palotarkastuksia tekemättä, valvova viranomainen voi asettaa meille uhkasakon. Uusi laki taas vaatii panostamaan onnettomuuksien ehkäisyyn. Polttoaineet on ostettava ja vakuutukset maksettava.
TAANTUMA on vienyt kunnilta rahaa, ja Hokkanen ymmärtää, että pelastustoimikin joutuu mukaan säästösavottaan. Innovatiivisia ratkaisuja ryhtyy pohtimaan työryhmä, joka arvioi, miten resurssit eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina mahdollisimman optimaalisesti mitoitetaan.
Arkipäivisin hälytystehtäviä on enemmän kuin illan ja yön aikana, kesäisin enemmän kuin talvella.
Nykyiset resurssit on saatava paremmin kohtaamaan tarve. Nyt mietitään, pitäisikö päätoimista henkilöstöä olla työssä enemmän arkipäivisin, ja voitaisiinko sopimuspalokuntia hyödyntää enemmän illan ja yön aikana.
Sopimuspalokuntalaisten saanti arkipäivinä hälytystehtäviin vaikeutuu, koska työssäkäyntialueet laajenevat ja työsidonnaisuus on kasvanut. Hommiin ei enää entisenlailla päästä.
NYKYISET vapaapalokuntalaiset on vielä pystytty pitämään mukana. Ongelmia kuitenkin tulee, kun väki vähenee ja vanhenee Etelä-Karjalassa. Nuoret muuttavat pois haja-asutusalueilta, ja jäävien vapaa-ajasta kilpailevat muutkin kuin pelastustoimi.
Vapaapalokuntalaisien suhteen raha ei Hokkasen mukaan ole olennaisin houkutin, enemmän pitäisi käyttää muita keinoja. Aktiivisuutta ja markkinointia vaaditaan. Jos tarjolla ei ole mitään muuta kuin käytettyjä, rikkinäisiä rukkasia ja saappaita, se ei motivoi.
Kalusto on onneksi aika hyvässä kunnossa myös sopimuspalokunnissa.
VUOROVAHVUUKSIIN ei ole tulossa muutoksia. Äkillisissä sairaustapauksissa kuitenkin mietitään, voidaanko asia hoitaa jollain sellaisilla järjestelyillä, että ylitöihin ei tarvitse palkata ketään. Ylityökustannukset ovat vuosittain yli 200 000 euroa.
Kyse on poikkeuksellisista tilanteista, ei normaalivuorovahvuuksien pienentämisestä, Hokkanen korostaa.
Työryhmä tutkii nyt, minkälaisia vahvuuksia on eri vuorokauden ja vuodenaikoina, ja millä asemilla päivystetään. Tilastojen avulla selvitetään, missä ja mihin aikaan tapahtuu eniten.
ETELÄ-KARJALAN pelastuslaitos hoitaa Suomessa toiseksi eniten ensivastetehtäviä, jotka ovat sosiaali- ja terveystoimen vastuualuetta.
Neuvottelemme korvausperusteita paremmin kustannuksia vastaaviksi, jotta pelastustoimi ei joudu subventoimaan sosiaali- ja terveyspiiriä, Imatraa ja Suomenniemeä. Yhteisymmärrykseen ollaan pääsemässä. Tämä hiukan helpottaa meidän tilannettamme.
Pelastustoimen menot ovat noin viisi miljoonaa. Tehtävistä noin 36 prosenttia on ensivastetehtäviä, mutta niistä on saatu korvauksia vajaat 200 000 euroa. Imatran paloasemalla liki puolet tehtävistä on ensivastetehtäviä.
HENKILÖSTÖSÄÄSTÖJÄ syntyy, kun eläkkeelle jäävän riskienhallintapäällikön virkaa ei täytetä.
Määrätty määrä päällystöä kuitenkin tarvitaan jo päivystyksen järjestämiseksi. Pelastuslaitoksen investointitarve on kunnissa tunnustettu, ja raskas raivausauto erilaisten onnettomuustilanteiden hoitoon on tulossa. Hankinnan valtionosuudesta tulee päätös kevään aikana.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Joutsenolaisessa automaalaamossa uudenvuoden aatonaattona syttyneen palon sammutukseen osallistui Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien yksiköitä.