TAIPALSAARI. Lappeenranta ja Taipalsaari selvittävät Pien-Saimaalle kaavailtujen pumppaamojen ympäristövaikutukset.
Pien-Saimaan virtauksia lisäävistä pumppaamoista on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA). Siinä vertaillaan kolmen vaihtoehtoisen pumppaamon vaikutuksia.
LÄHTÖKOHTANA on, että Pien-Saimaan tilaa parannetaan virtausohjauksella.
Yksi vaihtoehto on rakentaa pumppaamo Kolhonlahti-Kolinlahti alueelle. Toisena vaihtoehtona on rakentaa pumppaamo suunnitellun Kutilan kanavan alueelle.
Kolmas vaihtoehto on Vehkataipaleen pumppulaitoksen laajentaminen sekä virtauksen lisääminen Kirjamoinsalmessa ja/tai Kopinsalmessa.
Laki vaatii vaihtoehdoksi myös sen, ettei pumppaamoa rakenneta ollenkaan.
TYÖN KONSULTTINA toimii WSP Environmental. Se tekee asiassa tiivistä yhteistyötä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen kanssa, joka johtaa Pien-Saimaan kunnostusta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä varmistetaan, että virtausohjauksen ympäristövaikutukset selvitetään riittävän tarkasti.
Pumppaamon suunnittelu on jatkoa Pien-Saimaan kunnostuksen esiselvitykselle. Selvityksen tietoja käytetään hyväksi pumppaamotutkimuksessa.
SUOMEN ympäristökeskus laatii Pien-Saimaalle virtaus- ja vedenlaatumallin. Sen tuloksia käytetään pumppaamojen vesistövaikutusten arviointiin.
Malliyksikön päällikkö Timo Huttula kertoo, että talvella tehdään tietokonemalli virtauksista. Avovesikaudella mallia testataan virtaamien mittauksella.
Huttula tutki Maaveden virtaamia vuonna 2003. Tuolloinen tutkimus oli suppeampi kuin nyt alkanut selvitys.
VIRTAUSMALLILLA voidaan Huttulan mukaan arvioida pumppauksen vaikutuksia järven pohjakerrostumiin.
– Mallin avulla voidaan määrittää sopiva taso, jottei virtaama ylitä kriittistä kynnystä.
Pumppaamo voi Huttulan mukaan samentaa vettä paikallisesti, ainakin aluksi, mutta tilanne tasaantuu.
– Pumppauksella ei saada niin suuria voimia aikaan, että Pien-Saimaan pohjasedimentit irtoavat ja liikkuvat kohti Etelä-Saimaata.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN arvioinnin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen mukaan tuolloin tiedetään kunkin pumppaamovaihtoehdon hyvät ja huonot puolet sekä riskit.
Virtaaman lisäämisen suurimpina riskeinä Räsänen pitää vahinkoja yksittäisille ranta-asukkaille sekä Lappeenrannan vedenhankinnan vaarantumista Sunisenselällä.
– Pohjasedimenttien liikkeellelähtö ei ole välttämättä suurin haitta vaan ravinnepitoisuuksien muutokset.
KUVATEKSTI
ES-arkisto/Mika Strandén
Kaukas rakennutti Vehkataipaleen kanavan ja pumppulaitoksen vuonna 1936. Pumppaamo siirtää puhdasta Suur-Saimaan vettä Pien-Saimaalle noin 35 kuutiota sekunnissa. Pumppaamon ansiosta Kaukaan jätevedet eivät virtaa Lappeenrannan edustalle vaan kohti Joutsenoa.