Categories
Artikkelit

Savitaipale ottaa vastuun puolen maakunnan lomituspalveluista

Hallinnollinen muutos tuli voimaan vuodenvaihteessa. Lappeenrantalaisten maatalouslomitus hoituu entiseen tapaan.

ANNE KOKKONEN

SAVITAIPALE muuttui uudenvuodenyönä Lappeenrannan seudun lomituspalvelukeskukseksi. Lappeenrannan kaupungin laajat maaseutualueet Joutsenon Aholasta Ylämaan Ylijärvelle ja Lappeen Iitiään liittyivät osaksi puolen maakunnan laajuista lomitusyksikköä.

Siirtymä on dramaattisempi paperilla kuin käytännössä. Maatalousyrittäjä ei välttämättä edes huomaa muutosta muusta kuin virkakirjeen lähetysosoitteesta.

– Työ tiloilla jatkuu ennallaan, Savitaipaleen kunnan lomituspalvelujohtaja Virpi Kallio vakuuttaa.

Lappeenrannan kaupungin palkkalistoilta siirtyy Savitaipaleen kunnan leipiin noin 40 lomittajaa. Se nostaa Savitaipaleen lomatoimiston 75-80 työntekijän yksiköksi, joka pyörittää vuosittain noin 2,8 miljoonaa euron budjettia.

ALOITE lomituspalvelujen yhdistämisestä tuli toissasyksynä Maatalousyrittäjäin eläkelaitokselta. Se vertaili Etelä-Karjalan länsiosan kahta palveluyksikköä ja päätti nostaa palvelujen tuottajaksi nimenomaan Savitaipaleen.

– Ratkaisussa painoi ilmeisesti se, että lomituspäivien lukumäärällä mitattuna olimme hieman Lappeenrantaa isompi yksikkö, Kallio arvioi.

Savitaipaleen kunta oli myös kerännyt meriittejä kahdesta aiemmasta fuusiosta. Vuonna 2000 synnytettiin Savitaipaleen, Suomenniemen ja Taipalsaaren yhteinen lomituspalveluyksikkö, ja vuonna 2004 joukkoon liittyivät myös Lemi ja Luumäki.

– Aiemmat fuusiot jännittivät enemmän kuin tämä. Tiedän, että meillä on nyt hyvä porukka tekemässä työtä ja luottamus toimii, Kallio toteaa.

Yhdistymisten jälkeenkin Savitaipaleen yksikkö on valtakunnallisesti korkeintaan keskitasoa. Kallion mukaan pohjoisessa päin kollegoille on tarjoiltu hoidettavaksi melkein puolen Suomen kokoisia lämpäreitä.

– Yritämme löytää jokaiselle tilalle järkevimmän mahdollisen lomitusratkaisun. Rajaseuduilla neuvottelemme tarvittaessa naapuriyksiköiden kanssa, jos lomittaja vaikka löytyisi tilan läheisyydestä rajan toiselta puolelta, Kallio kertoo.

LAPPEENRANNAN kaksi johtavaa maatalouslomittajaa siirtyvät viiden työntekijän hallintoyksikköön. Kallio johtaa, kolme johtavaa maatalouslomittajaa suunnittelee työlistoja ja yksi keskittyy toimistosihteerin tehtäviin.

– Olemme vuokranneet Lappeenrannasta toimitilan, jossa on vastaanotto maanantaista perjantaihin. Luumäen toimipiste on avoinna maanantaisin ja perjantaisin, Lemillä sekä Taipalsaarella pidetään vastaanottoa joka kuukauden ensimmäisenä työpäivänä. Tarkat yhteystiedot lähetetään kirjeitse asiakkaille, Kallio lupaa.

Maatalouslomittajat ovat etupäässä kokeneita mutta ikääntyviä ihmisiä. Kallion mukaan uusille työtä pelkäämättömille lomittajille riittäisi alalla toimeksiantoja. Maatalousalan peruskoulutuksesta on etua, mutta töihin voi päästä kiinni myös vankan käytännön kokemuksen kautta.

– Vuosilomalomituksiin meillä riittää hyvin työvoimaa, eikä suurta eläkkeellesiirtymisaaltoakaan ole lähivuosina näkyvissä, Kallio kertoo.

KUVATEKSTI

TUULI TRUHPONEN

Maatalouslomittaja Petra Hatakka lähtee Savitaipaleen palvelukseen odottavin mielin. – Alkuun oli pientä kapinahenkeä, kun siirtymä tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, Hatakka toteaa.

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen