Hanna Kuusisto
LAPPEENRANTA. Moni lappeenrantalainen muistaa Kari Pirilän kuvaamataidon opettajanaan. Kouvolassa asuville hän on puolestaan tuttu kasvo Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta ja etenkin Meduusa-akatemian linjavastaavana lehtorina.
65-vuotiaan Pirilän elämäntyö kietoutuu kuitenkin elokuviin.
Elokuva kiehtoi häntä jo hyvin nuorena, jolloin Pirilä katseli paljon elokuvia ja luki kasapäin kirjoja elokuvan tekemisestä. Samalla kertyi myös teoreettisia ajatuksia elokuvasta.
– Sanoin aina, että minulla on epätoivoinen rakkaussuhde elokuvaan. Olen aina halunnut lähestyä elokuvaa taiteen kautta.
PIRILÄ työskenteli vuosina 1968-1980 kuvaamataidon opettajana eri kouluissa. Päätyönsä ohella hän ryhtyi kuvaamaan tv-ohjelmia ja uutisia.
– Kuvaaminen jännitti hirveästi. Olinhan harjoittanut aikaisemmin vain kuvataidetta.
Vuonna 1981 Pirilä perusti oman yrityksen, joka keskittyi video-, filmi- ja tv-tuotantoon.
Tuloksena syntyi lukuisia lastenohjelmia, lyhytelokuvia, uutis- ja ajankohtaisohjelmia, dokumentteja sekä tilausohjelmia teollisuudelle, julkishallinnolle ja kaupalle.
– Työmatkat veivät myös ulkomaille. Euroopan lisäksi kuvasin ja ohjasin monikansallisissa tuotantoryhmissä muun muassa Afrikassa, Intiassa, Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa.
– Pitkää elokuvaa en ole koskaan tehnyt enkä usko tekeväni sellaista edes tulevaisuudessa.
PIRILÄ uupui kuitenkin yrittäjän arkeen ja aloitti vuonna 1998 opetustyöt Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän on luennoinut yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa elokuva-alan kouluissa.
– Vaikka jäin eläkkeelle, aion tehdä vielä luentokeikkoja. Luennot ovat siitä hyviä, että niissä joutuu tiukkaan paikkaan, ja ne laittavat aivosolut liikkeelle.
Pirilä kertoo arvioivansa edelleen opiskelijoiden lopputöitä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa.
– Ehkä voisin kirjoittaa myös jotain lisää. Ennen kaikkea haluan kuitenkin keskittyä harrastukseeni, eli rakentamaan telakalla venettä.
PIRILÄ toivoo, että elokuvan tekijät pyrkisivät eroon vakioratkaisujen tekemisestä. Hän peräänkuuluttaa aiheen sisältä tulevia dramaturgisia ja kerronnallisia ratkaisuja.
– Muinaiset japanilaiset tussipiirtäjät rukoilivat jumalia, kun he tuijottivat havunoksaa ymmärtääkseen oksan olemuksen ennen kuin ottavat siveltimen käteen.
– Jotain sen suuntaista voisivat elokuvan tekijät tehdä. Ilmaisu tulee sisältä eikä ulkoapäin tehdyillä kaavoilla.
HÄNEN mielestään elävä kuva elää tällä hetkellä suuressa muutoksessa.
Lähes jokaisella ihmisellä on elävää kuvaa tallentavat välineet, ja kuvatun aineiston voi lähettää koko maailmalle.
– Nykyisin dokumenttimaailmassa päästään alueille, mihin ison tuotantosysteemit eivät pääse. Iso tuotantojärjestelmä tärvelee aitouden. Aito on kova juttu eikä siihen pysty mikään muu kuin elävä kuva.
KUVATEKSTI
Marleena Liikkanen
Kari Pirilä on jäänyt eläkkeelle, muttei aio hiljentää vauhtia. Vapaa-aika kuluu venettä rakentaessa ja luentokeikkoja tehdessä.
Kari Pirilä
Syntynyt 2.9.1944 Ilmajoella.
Asuu Lappeenrannan Linnoituksessa.
Kuvaamataidon opetukseen erikoistunut luokanopettaja, taidealojen opettajan pedagoginen pätevyys, taiteen maisterin tutkinto.
Jäi syksyllä eläkkeelle Meduusa-akatemian linjavastaavan lehtorin työstä.
Saanut urallaan lukuisia apurahoja ja palkintoja elokuvilleen.
Kirjoitti ensimmäisen kirjansa Elokuvailmaisun perusteet yhteistyössä Erkki Kiven ja Hannu Peltomaan kanssa (1983).