Lappeenrannan talous ei anna sijaa törsäilylle

Tulos jäi budjetoidusta 5,9 miljoonaa. Kaikkien poistojen jälkeen tulos oli 8,9 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Jyrki Nuottimäki

LAPPEENRANTA. Erikoissairaanhoidon menojen raju kasvu sekä vero- ja myyntitulojen hiipuminen rasittivat kaupungin taloutta viime vuonna. Tilikauden tulos viime vuodelta on lähes yhdeksän miljoonaa euroa miinuksella.

Alijäämää kaupunki kirjasi 8,9 miljoonaa euroa. Vuosikate jäi viiteen miljoonaan euroon.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.) on hyvillään, että verotulojen lasku ei toteutunut ennakoidussa laajuudessa.

– Yleinen taloustaantuma näkyy tilinpäätöksessä, mutta pystyimme oikaisemaan taloutta muun muassa vuosi sitten hyväksytyllä tasapainotusohjelmalla.

Tasapainotus jatkuu myös tulevina vuosina. Esimerkiksi henkilöstön vähennystarve on mitoitettu 250 työntekijään vuosina 2010-2012.

KAUPUNGIN rahoitusjohtaja Vesa Matikainenkin pitää viiden miljoonan vuosikatetta ”lievästi positiivisena juttuna”, koska hän pelkäsi vielä heinäkuussa vuosikatteen jäävän negatiiviseksi.

– Suurin haaste jatkossa liittyy vuosikatteeseen, jolla pystymme kattamaan vain pienen osan nettoinvestoinneista.

Torniainen laskee, että kate tarjoaa mahdollisuuden noin 20 miljoonan euron investoinneille.

Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen pitää tilinpäätöstä torjuntavoittona erittäin haastavassa taloustilanteessa. Törsäilyyn ei ole hänen mielestään pienintäkään aihetta.

– Voimme turvata peruspalvelut jatkossa, mutta palvelujen parantamiseen ei ole varaa, Miettinen lähettää viestiä luottamusmiehille.

TALOUSHAASTEIDEN ohella kaupunki eli viime vuonna melkoista rakenteellisten myllerrysten aikaa. Vuotta värittivät muun muassa Joutsenon kuntaliitoksen täytäntöönpano, Ylämaan kuntaliitos, sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen sekä tukipalveluihin liittyvät ratkaisut.

– Rakennejärjestelyt ovat nyt siinä kunnossa, että voimme odottaa sieltä taloudellisia hyötyjä tälle ja seuraaville vuosille, Miettinen sanoo.

Hän pitää toimintatapojen ja palvelurakenteiden uudistamista välttämättömänä myös jatkossa.

– Avainasemassa on sosiaali- ja terveyspiiri. Sille pitää antaa nyt työrauha, jotta sovitut tavoitteet saavutetaan. Piirin pitää vakauttaa toimintamenojen kasvu, ja lähivuosina menotaso on saatava alle valtakunnan keskiarvojen.

LAPPEENRANNAN tulosta painavat 3,5 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmät verotulot, tonttikaupan hiipumisesta 3 miljoonaa euroa vähentyneet myyntitulot sekä sosiaali- ja terveystoimen 3,2 miljoonan euron ylitykset.

Vuosikate jäikin budjettitavoitteesta peräti 4,3 miljoonaa euroa.

Kaupunki pystyy rahoittamaan vuosikatteella perusinvestoinneistaan vain neljänneksen. Loppuosa on hoidettava lainoituksella. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 24,9 miljoonaa euroa.

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 147 miljoonaa euroa, mikä on lähes 16 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Asukasta kohti bruttolainaa oli 2 092 euroa, mikä on isompien kaupunkien keskitasoa.

Suurimmat bruttoinvestoinnit 2009

(miljoonaa euroa):

Kuutostie 4,1

Lappeen päiväkoti 2,5

Rakennusten kunnossapito 2,5

Joutsenon terveysaseman peruskorjaus 2,4 Peltolan koulun remontti 2,3 Pallon kiertoliittymä 1,8 Ruoholammen kunnallistekniikka 1,0 Lauritsalan koulukeskuksen kakkosvaihe 0,9 Joutsenon koulukeskuksen auditorio 0,6 Kesäteatteri, Linnoitus 0,5 Lisäksi liikenneväylien kunnossapidon käyttömenot olivat 9,7 miljoonaa euroa

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki