Categories
Artikkelit

Sairaalaparkin kaava tulee nähtäville

Jyrki NuottimäkiLAPPEENRANNAN kaupunginhallitus päätti maanantaina asettaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin pysäköintilaitosta koskevan asemakaavan muutoksen nähtäville.14 päivän nähtävilläolon jälkeen kaava tuodaan uudelleen kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallitus edellyttää, että samalla hallituksen käsiteltäväksi tuodaan alueen liikennesuunnitelma.Teknisen lautakunnan käsittelyyn on puolestaan tuotava rakennustapaohjeet, joissa kiinnitetään huomiota muun muassa rakennusten sopeuttamiseen ympäristöön.Sote-piirin perustama kiinteistöyhtiö aikoo rakentaa pysäköintilaitoksen keskussairaalan alueelle Poliklinikka-rakennuksen eteen Imatrantien varteen.Sairaalaparkiksi nimettyyn taloon tulee 450 autopaikkaa neljään kerrokseen. Lisäksi ensihoidon ja sairaankuljetuksen yksikkö saa tilat rakennuksesta. Toimitiloista vastaava johtaja Jouko Partanen on toivonut Sairaalaparkin rakennustöiden käynnistyvän kesäkuussa.KAUPUNGINHALLITUS on pyytänyt tekniseltä toimialalta pariin otteeseen lisäselvityksiä alueen liikennejärjestelyistä ja niiden turvallisuudesta sekä havainnekuvaa parkkitalon sopivuudesta alueelle.Toimiala tutki liittymävaihtoehtoja viime vuonna, ja paremmaksi vaihtoehdoksi osoittautui kahden T-liittymän ratkaisu. Siinä Imatrantieltä tulisi liittymä Valtio Käkelän kadulle, johon puolestaan tulisi liittymä Ainonkadulta.Teknisen toimen mukaan tämä ratkaisu ei parantaisi merkittävällä tavalla liikenteen toimivuutta, mutta lisäisi liikenneturvallisuutta. Rakentamiskustannukset olisivat arviolta puoli miljoonaa euroa.TEKNINEN toimiala laski myös liikennemääriä. Simuloinnin perusteella Valto Käkelän kadulle suuntautuva liikenne toimisi tyydyttävästi, vaikka liikennemäärä kasvaisi nykyisestä kaksi ja puoli -kertaiseksi ruuhka-aikoina.Tätä kovempi liikennekuormitus vaatisi Ainonkadulle vähintään 30 metriä pitkää ryhmityskaistaa.



Categories
Artikkelit

Pienet papanat jarruna Luumäen Pihlajaniemessä

Matti Riihelä LUUMÄKI. Pihlajaniemen puissa loikkivat liito-oravat eivät aavistane keskeistä rooliaan Luumäen kiistellyimmässä kaava-asiassa. Liito-oravat pysyvät piilossa, mutta jälkiä niiden visiiteistä, pieniä papanoita, on löytynyt puiden juurilta.Luumäen kunta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus ovat neuvotelleet Pihlajaniemen tilanteesta sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus tammikuussa ratkaisi kaavan lainvoimaiseksi.- Olemme keskustelleet ja sopineet, että kunta teettää alueelle vielä liito-oravaselvityksen. Katsotaan sitten, voidaanko sitä kaavaa käyttää, kun näemme, mitä selvitys tuo tullessaan.- Kevät on paras aika selvitykselle. Sen tekee joku ammattilainen, kertoo alueiden käytön insinööri Eeva-Liisa Kauppi ELY-keskuksesta.KHO ilmoitti parin kuukauden takaisessa päätöksessään, että Pihlajaniemen kaava on toteuttava niin, ”että alueelle jää liito-oravan liikkumisen turvaava puusto”. Kaupin mukaan oravapuut selviävät kyllä.- Tutkimuksen yhteydessä sinne varmaan merkitään puita, joita ei saa poistaa.Eeva-Liisa Kauppi ei muista omalta uraltaan vastaavaa tapausta kuin Pihlajaniemi. Tapausta, jossa liito-oravakysymys olisi noussut näin tapetille sen jälkeen, kun kaava on jo käynyt läpi kaikki valitusasteet.- Kaava on lainvoimainen. Nyt katsotaan vain, onko se toteuttamiskelpoinen.



Categories
Artikkelit

Ylämaan kunta ehti velkaantua hurjasti

Matti SaarelaLAPPEENRANTA. Ylämaan kunnan viimeinen tilinpäätös oli vähemmän alijäämäinen kuin ennakolta pelättiin. Lappeenrannan apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakosken mukaan kunnan viimeisen tilinpäätöksen tunnusluvuista löytyvät kaikki kriisikunnan hälytysmerkit.- Kunnan talousarviossa oli varauduttu 1,4 miljoonan euron alijäämään. Toteutunut alijäämä jäi 811 000 euroon, eli pääsimme talousarviota parempaan tulokseen.Ylämaan kunta oli korviaan myöten veloissa, eikä Korkiakosken mukaan tilinpäätösten valossa kuntaliitokselle olisi ollut vaihtoehtoa.- Kunnan omavaraisuusaste on ollut taseen mukaan enää 10 prosenttia. Edellisenä vuonna se oli vielä 20 prosenttia. Suhteellinen velkaantuneisuus oli viime vuonna jo 88 prosenttia.- Ylämaan kunnan lainakanta oli vuoden lopussa 4 074 euroa asukasta kohti, kun se edellisenä vuonna oli 3 500 euroa. Lappeenrannan kaupungilla on tällä hetkellä velkaa vajaat 2 000 euroa asukasta kohti.- Kumulatiivista alijäämää Ylämaan taseessa oli 2,7 miljoonaa euroa. Se tekee asukasta koti 1 900 euroa. Kriisikunnan kriteerit täyttyvät jo pelkästään sillä, että kumulatiivista alijäämää on yli tuhat euroa asukasta kohti.Korkiakosken mukaan Ylämaa oli pelkästään tällä perusteella kriisikunta jo vuonna 2008.