Kaukaan Voima saa verotukea jo nyt

Savitaipaleen kunnan pieni lämpölaitos ei saa polttoaineen hankintaan tukea. Kaukolämmön tuottaminen hakkeella on kalliimpaa kuin polttoöljyn käyttö.

Matti Saarela

LAPPEENRANTA. Kaukaan uusi voimalaitos hyötyy jo nyt metsäpuuhakkeen käytöstä polttoaineena. Voimalaitos saa vuositasolla tukea käytöstä riippuen 300 000-400 000 euroa.

Kaukaan Voiman toimitusjohtaja Jukka Kiuru ei ryhdy arvioimaan, miten hallituksen energiapaketti vaikuttaa Kaukaan voimalaitoksen toimintaan.

– Metsähakkeen käyttö on meillä aika marginaalista. Tulevaisuudessa nykyisen tuen piirissä olevan metsähakkeen osuus polttoaineesta tulee olemaan luokkaa 10-20 prosenttia, Kiuru kertoo.

Pääasiassa polttoaine tulee UPM:n tehtailta ja on käytännössä kuorta ja sahanpurua. Pieniä määriä puupolttoainetta Kaukaan voimalaitokselle tulee myös Venäjältä, UPM:n laitoksilta.

– Mutta määrät ovat hyvin pieniä.

Voimalaitos käyttää polttoaineena biomassaa, johon on lisätty noin 20 prosenttia turvetta. Suurin osa kattilassa poltettavasta polttoaineesta on kuorta. Metsähaketta polttoaineessa on alle 20 prosenttia.

SAVITAIPALEEN kunnalla on ollut oma kaukolämpöä tuottava hakekattila jo vuodesta 1983. Kaukolämpölaitokseen asennettiin uusi kolmen megawatin hakekattila vuonna 2005.

Kunnan teknillisen osaston osastopäällikön Vesa Roiko-Jokelan mukaan kunta sai investointitukea uuden kattilan hankkimiseen. Polttoaineen hankintaan tukea ei sen sijaa ole saatu.

Lämpölaitoksella on hakekattilan lisäksi kaksi raskaspolttoöljyä polttavaa öljykattilaa, joita käytetään hakekattilan rinnalla kylmimpinä talvikuukausina.

Roiko-Jokelan mukaan pelkän kaukolämmön tuottamisessa öljykattiloiden käyttökustannukset ovat pienemmät kuin hakekattilan kustannukset.

– Kotimaista polttoainetta käyttävän laitoksen hankintakustannukset ovat niin paljon korkeammat, että polttoaineen pitäisi olla selvästi halvempaa. Tähän asti emme ole saaneet polttoaineelle mitään tukea.

OSAN polttoaineesta Savitaipale hankkii kunnassa toimivalta sahalta ja lopun hakkeen kahdelta alan yritykseltä. Epäsuoraa tukea hakkeelle on Roiko-Jokelan mukaan saatu siten, että metsänomistajat ovat saaneet tukea nuorten metsien harvennushakkuisiin.

– Se raha menee tietenkin metsänomistajille. Heille on ollut sitä kautta pienempi kynnys lähteä harvennushakkuisiin.

– Ihan mielellämme me otamme vastaan tukea, jos sellaista vain ollaan myöntämässä jatkossa.

Pienten kaukolämpölaitosten hyötysuhde jää väkisinkin alhaiseksi.

– Hakkeen hinta on noussut voimakkaasti 2000-luvulla. Sen hinta seurailee öljyn hintaa joskin hinnanvaihtelut tapahtuvat hitaammin ja loivempina.

KUVATEKSTI

Kai Skyttä

Metsähakkeen tuottajat ovat tavallisesti pieneen tai keskisuureen teollisuuteen kuuluvia yrityksiä. Kuvan hakeasema toimii Lappeenrannan Joutsenossa, lähellä Rauhan asemaa.

Pienvoimaloille syöttötariffi

Hallitus haluaisi korvata kuntien ja teollisuuslaitosten pienet lämpölaitokset sähköä ja kaukolämpöä tuottavilla pienillä yhteistuotantoyksiköillä.

Näitä CHP-voimalaitoksia on tarkoitus tukea takuuhintajärjestelmällä.

Hallituksen laskelmien mukaan takuuhinta olisi kannattava uusille laitoksille, joiden sähköteho olisi vähintään noin 3 megawattia ja polttoaineteho noin 20 megawattia.

Takuuhinnan uskotaan mahdollistavan jopa 50 uusinvestointia vuoteen 2020 mennessä ja lisää puupolttoaineiden käyttöä 1-1,5 terawattituntia.

Kirjoittaja:
Matti Saarela