Kuukausi: toukokuu 2010

Hannu OjalaIMATRA. Pyhät Polut -vaelluksen ohjelmaa viimeistellään. Viikon kuluttua Imatralta lähtevälle vaellukselle on luvassa enemmän ohjelmaa kuin aiemmin muille reiteille on järjestetty, lupaa tapahtuman organisaattori Tuomo Jantunen.Kesäkuun neljään ryhmään on paikan saanut 100 vaeltajaa. Elokuulle ollaan kokoamassa uusia ryhmiä. Loppukesän vaellukselle ilmoittautuneita on jo 30.ENSIMMÄISEN 25 henkilön ryhmän saattelee matkaan sunnuntaina valtioneuvos Riitta Uosukainen Kolmen ristin kirkon pihalta. Maanantaina Ruokolahdelta joukkoon liittyy Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.Vaellus etenee merkittyjä retkeilyreittejä noudatellen Ruokolahdelle ja sieltä Oronmyllylle Parikkalaan. Sieltä reitti suuntautuu Putikosta Punkaharjulle.Punkaharjulta Kerimäelle edetään kirkkoveneellä. Viimeinen maataival tehdään Enonkosken Kirkonkylään.TUOMO JANTUNEN muistuttaa, että kesäkuun vaellukset ovat reitin testausta, ja tuleville vuosille johdettuja vaelluksia kehitetään saatujen kokemusten perusteella.Imatralla ohjelmarasteilla valmistetaan ruokaa kalasta, tutustutaan Mannerheimin 75-vuotispäivän maisemiin. Sen jälkeen tutustumiskohteena on Risuniemen luontopolku. Imatralla tapahtumaa tukee Imatran Lapinkävijät.VAELLUKSEN suosio yllätti järjestäjät, jotka odottivat pariakymmentä kiinnostunutta. Ilmoittautuneita oli peräti 200.Vaelluksen pääoppaana on pappi ja hänellä on apunaan koulutettu opas.ETELÄ-SAIMAA perehtyy tämän viikon aikana Pyhien Polkujen reittiin. Luvassa on lyhyt reittikuvaus ja tunnelmia yksinäisen kävelijän väsymyksen syvenemisestä historiallisilla rajamailla.Pyhien polkujen pääpiirteinen 160 kilometrin reitti. Kerimäeltä suunta otetaan Enonkosken keskustaan, eikä luterilaisen luostariyhteisön alueelle kuten karttaan on merkitty.

Ilkonsaaren tsasounat saavat ehkä ennen pitkää kävijöitä myös risteilyaluksilta. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö jarruttelee Pullikaisen jälkeen uusien alueiden hankintaa.

Myös Rautjärveltä ja Ruokolahdelta voisi tulla asukkaita uuteen taloon. Nykyisten huonokutoisten asuntojen peruskorjaus kallista.

Asema joutuu uusien haasteiden eteen nopeiden junayhteyksien myötä. VR pyrkii vastaamaan niihin lisäämällä aseman toiminnallisuutta. Elokuussa alkavan remontin on määrä olla valmis marraskuun lopussa.

Raviratayhtiö karsii kustannuksia, kun yhteinen organisaatio naapuriratojen kanssa ei toteutunut.

Leena Sallinen RANTATONTTIEN kysyntä on kiinteistönvälittäjien ja tontinmyyjien mukaan lisääntymään päin.Viime vuonna niiden kauppa romahti Kaakkois-Suomessa lähes puoleen edellisvuodesta.Etelä-Karjalassa tehtiin viime vuonna runsaat 80 tonttikauppaa. 2000-luvun parhaimpana vuonna 2006 maakunnassa myytiin yli 170 rantatonttia. Kymenlaaksossa rantatonttikauppoja tehdään paljon vähemmän.Kauppojen määrän jyrkkä lasku viime vuonna johtunee vain osittain talouden taantumasta. Se voi johtua myös tonttien tarjonnan vähäisyydestä, arvioi tilaston tehnyt Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto.NIUKKA TARJONTA ei näytä enää nostavan hintoja. Niissä oli viime vuonna edellisvuosien huipusta lievää laskua.Rantatontin keskihinta oli Etelä-Karjalassa viime vuonna noin 33 000 euroa. Kymenlaaksossa kauppoja hieman korkeampi. Keskimääräinen neliöhinta oli maanmittaustoimiston mukaan noin 7,5 euroa.RANTAMÖKEISTÄ tehtyjen kauppojen määrä laski viime vuonna Etelä-Karjalassa 121:een. Aiemmin 2000-luvulla maakunnassa on myyty vuosittain noin 150-160 mökkiä.Mökkien keskihinta nousi koko 2000-luvun. Kymenlaaksossa se nousi viime vuonnakin. Etelä-Karjalassa keskihinta oli viime vuonna 85 000, edellisvuonna 91 000 euroa.

Metsäyhtiöiden reservit Saimaalla alkavat käydä vähiin. Yksityiset maanomistajat pihtaavat rantatonttejaan ainakin välittäjien mukaan.

Kantokotka kyttää pöllipupua Savitaipaleen sydänmailla. Pentti Hölsä sijoitti patsaita luontoon omaksi huvikseen.

Taipalsaaren Kolhonlahti on hyvä haukipaikka, mutta Venäjän pääministerille Vladimir Putinille se tarjosi vain säynävän, jonka Putinin kalaseurue päästi takaisin Saimaaseen kasvamaan. Kalan seurue sai virvelillä rannalta.

TAIPALSAARI. Vehkataipaleen Uusirannan asuinalueen asukkaat tekivät vuonna 1984 kauaskantoisen ratkaisun. He perustivat viemäriosuuskunnan, ja rakensivat biologisen puhdistamon.— Laitos toimii ja riittää nykyisten osakkaiden tarpeisiin. Uusia osakkaita emme valitettavasti pysty ottamaan, osuuskunnan sihteeri Markku Lehtola sanoo.Lehtolan mukaan Taipalsaaren kunta ei ole sormea nostanut alueen vesiasioiden järjestämiseksi. Kunnan edellisessä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa erityistä huomiota kiinnitettiin Hotelli Saimaanrannan ja Vehkataipaleen kyläalueen vesi- ja jätevesiasioiden järjestämiseen. Tarkistetusta suunnitelmasta Vehkataipaleen vesiosuuskunnalle esitetty 120 000 euroa on kadonnut.Asutusta alueelle tulee koko ajan lisää. Toiselle puolelle salmea, Uutelan pohjavesialueelle nousee myös uusia taloja. — Osa on rakentanut omat umpisäiliönsä, osalla on imeytyskentät. Tilanne on sekava, kun jokainen tekee, mitä parhaaksi näkee.JÄTEHUOLTORATKAISUJA pitää ajatella kymmenien vuosien päähän. Vehkataipalelaisen Matti Suikkasen mukaan ongelmana on se, että alue on kallioista ja maavara ohut. Imeytyskentät toimivat tavallista lyhyemmän ajan.— Yksi peruste osuuskunnan perustamiselle oli, että kaikkien ei tarvitse räjäyttää kaivoja tonteilleen, Suikkanen kertoo. Osuuskunnan osakkaat vastaavat huollosta itse. Vesi ja jätevesi kulkevat samassa kaivannossa. — Ei kuitenkaan samassa putkessa niin kuin Nokialla, miehet muistuttavat. Mika Strandén Markku Lehtola (vas.) ja Matti Suikkanen esittelevät Uusirannan viemäriosuuskunnan laitteistoa, joka maastoutuu hyvin venelaiturin lähimaisemiin.Uusirannan viemäriosuuskunnan biologinen puhdistamo toimii moitteettomasti. Näytteet on otettu viimeksi viime keväänä. Uusirannan viemäriosuuskunta Perustettiin vuonna 1984. Osakkaita 15, joista seitsemän omakotitaloa ja kahdeksan rivitaloasuntoa. Pystyy puhdistamaan 28 henkilön jätevedet. Vesi hankitaan kolmesta paikasta, kuuteen kiinteistöön tulee vesi yhdestä kaivosta, ja rivitalolle toisesta. Yhdellä on oma kaivo.