Myös matkailu rantautuu säätiön virkistysrannoille

Ilkonsaaren tsasounat saavat ehkä ennen pitkää kävijöitä myös risteilyaluksilta. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö jarruttelee Pullikaisen jälkeen uusien alueiden hankintaa.

Leena Sallinen

SAIMAAN ILKONSAARI saattaa saada laiturin Saimaan kanavan vuokra-alueelta. Liikennevirastolla eli entisellä Merenkulkulaitoksella on siellä 20-metrinen betonilaituri joutavana.

Saimaan virkistysaluesäätiön asiamies Hanna Ollikainen sai tämän tarjouksen torstaina, jolloin säätiö vietti 20-vuotispäivää. Liikennevirasto ei kuitenkaan tarjotellut ihan ilmaislahjaa. Laiturin siirtäminen kanavalta Ilkkoon maksaa noin 30 000 euroa.

– Se on kuitenkin 100 000 halvempi kuin aiempi tarjous, Ollikainen kertoi.

ILKKOON TARVITAAN järeä laituri, jotta Saimaan risteilyalukset voisivat sinne rantautua. Saimaan skiitat -yhdistys rakentaa saareen seitsemän pientä tsasounaa, ensisijaisesti hiljentymistä varten, mutta niiden uskotaan kiinnostavan myös turisteja.

Ilkonsaari oli virkistysaluesäätiön ensimmäinen hankinta 1990-luvun alussa. Nyt se tarjoaa esimerkin, miten yhteiskunnallista palvelua kytketään eri tahojen yhteistyöllä matkailuyritysten toimintaan.

– Me ollaan myös matkailua tukeva organisaatio, säätiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Semi muistutti säätiön 20-vuotisjuhlaristeilyllä torstaina.

SÄÄTIÖN PERUSTEHTÄVÄ on edelleen virkistyksen tarjoaminen Etelä-Karjalan asukkaille.

Tehtäväänsä säätiö on hoitanut hankkimalla omistukseensa tai vuokraamalla virkistykseen sopivia kohteita, joihin on rakennettu palveluita.

13 maakaupan jälkeen säätiö omistaa nyt 195,4 hehtaaria maata. Suurin osa kohteista on Saimaalla, missä säätiöllä on saarissa edustava retkisatamaverkosto, mannerrannoilla pitkiä biitsejä.

VIIMEKSI SÄÄTIÖ osti Saimaalta Pullikaisen saaresta kuusi hehtaaria.

– Pullikainen saattaa olla tämän vaalikauden ainut ostos, Jarmo Semi sanoi.

– Jokainen uusi kohde lisää ylläpitokustannuksia, Ollikainen muistutti.

Heidän mukaansa säätiö kuitenkin pitää silmällä potentiaalisia hankintoja. Semin mukaan niitä voisivat olla esimerkiksi rantapaikat melonta- ja pyöräilyreittien varrella.

Myös entisten kohteiden kohennukselle on luvassa jatkoa, muuallakin kuin Ilkossa. Pullikainenkin on tarkoitus varustaa retkisatamaksi.

SÄÄTIÖN KOHTEET ovat jokamieskäytössä, ja suosituimmissa retkisatamissa on parhaimpaan kesäaikaan tungosta.

Hanna Ollikaisen mukaan niiden palveluita käytetään yleensä ottaen hyvällä yhteisvastuulla. Valituksia on kuulunut esimerkiksi porukoista, jotka valloittavat grillikatoksen koko illaksi.

Polttopuun säätiö on järjestänyt kohteisiin pitkänä puuna, ja koetti periä siitä puhelimitse pienen maksun. Se ei onnistunut. Nyt säätiöllä on käyttäjille vain saunamaksu lipaskeräyksenä.

Arkisto

Ruokolahden Huuhanranta on eteläisen Saimaan pisin biitsi, josta virkistysaluesäätiö omistaa pätkän. Luukkosen perhe Lahdesta ja Kankkusen perhe Lempäälästä nauttivat helteestä Huuhan hiekalla toissa kesänä.

Satamosaarta on ikuistettu muun muassa japanilaisten turistien matkakuviin.

Satamon laguunissa on suojaisa satama, jossa on paljon kävijöitä etenkin Imatran suunnalta.

Rantaa ja palveluita

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöllä on 13 omaa kohdetta ja lähes 200 hehtaaria maata, lisäksi vuokrakohteita.

Kohteissa on muun muassa noin 10 laituria, 15 grillikatosta,

4 saunaa, 10 laavua, käymälöitä, polttopuukatoksia, lintutorneja ja opastauluja.

Kohteita huoltavat Pidä Saaristo Siistinä ry ja muut sopimuskumppanit.

Säätiö vastaa myös kuntien ylläpitämien retkeilyreittien tiedotuksesta.

Etelä-Karjalan retkeilykohteiden esittelyrekisteri on verkon maakuntaportaalissa.

Säätiö on julkaissut maakunnasta myös useita retkeilykarttoja.

Säätiön 20-vuotispäiväksi ilmestyi julkaisu Parhaat retkikohteet Etelä-Karjalassa.

www.ekarjala.fi/virkistysaluesaatio

Kirjoittaja:
Leena Sallinen