Outi Salovaara
LAPPEENRANTA. Kaupungin omistama Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt -konserni on elinkeinoyhtiöksi epätavallisen iso yritysrypäs.
Yleensä kaupunkien elinkeinoyhtiöillä on vain yksi tai korkeintaan kaksi tytäryhtiötä. Monet pärjäävät ilman ensimmäistäkään tytäryhtiötä.
Usein matkailupalvelut on eriytetty tytäryhtiöön emoyhtiön hoitaessa kaiken muun elinkeinotoiminnan edistämisen.
Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöt -konsernilla on nykyisin yhdeksän tytäryhtiötä. Etelä-Karjalan Pesula ei enää ole konsernissa, sillä se myytiin alkuvuonna. Toisaalta uutena yhtiöryppäässä on tänä vuonna Pietariin perustettava tytäryhtiö Finrusinno.
Ensimmäiset konsernin yhtiöistä on perustettu jo 1970-luvulla. Tuoreimmat tulokkaat ovat Finrusinnon ohella Lappeenranta Innovation, Williparkki ja Fly Lappeenranta. Ne kaikki on perustettu viimeisten viiden vuoden aikana.
Yhtiöviidakon taloudesta on vaikea saada selkeää kuvaa. Kaikki yhtiöt ovat esimerkiksi ristiin veloissa toisilleen.
Muun muassa Yritystilalla on yli kymmenen miljoonaa euroa velkaa konsernin muille yhtiöille ja Innovation Oy:llä lähes 600 000 euroa. Toisaalta Yritystilalla on lähes 5,4 miljoonaa saatavia konsernin muilta yhtiöiltä ja Innovation Oy:llä 350 000 euroa.
Yhtiöiden tilinpäätöksetkään eivät anna kerro koko totuutta. Esimerkiksi Yritystilan viime vuoden tulosta paranneltiin emoyhtiön vaatimuksesta noin 160 000 euron konserniavustuksella, joilla tulos saatiin näyttämään tappiota vain reilut 67 000 euroa.
Yritysten suuresta määrästä huolimatta Kaupunkiyhtiöt-konsernin kokonaisliikevaihto oli viime vuonna vain 10,5 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa yhtiötä kohti.
Suurimman liikevaihdon, 3,8 miljoonaa, teki Yritystila Oy. Yli miljoonan liikevaihtoon pääsivät myös Fly Lappeenranta ja Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut.
Muut yhtiöt saivat aikaan muutaman sadan tuhannen euron liikevaihdon. Lappeenrannan Huhtiniemi -yhtiön liikevaihto oli vain noin 20 000 euroa.
Konsernin tappio viime vuodelta oli lähes miljoona euroa, mikä etupäässä johtui lentoliikennebisneksessä vaikuttavan Fly Lappeenrannan mahalaskusta.
Lukuisat yhtiöt edellyttävät myös raskaampaa hallintoa ja suurempia kustannuksia. Tytäryhtiöistä neljällä on päätoiminen toimitusjohtaja, joten emoyhtiö mukaan lukien konserni työllistää viisi toimitusjohtajaa.
Kuntaliiton kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus muistuttaa, että jokainen yhtiö vaatii myös oman hallituksen, yhtiökokoukset sekä oman tilintarkastuksen ja tilinpäätösten rekisteröinnin.
Vaikka kyseessä eivät ole suuret kulut, niin monen juristin ja hallintohenkilön työaikaa kuluu niissä riennoissa, Myllyntaus sanoo.
Yhtiöittäminen on Myllyntauksen mukaan lisääntynyt kunnissa viime vuosina. Nykyisin Suomessa on noin 2 000 kunnallista yhtiötä, joissa on omaa henkilökuntaa.
Esimerkiksi Lappeenrannan kaupungilla on elinkeinopalveluja hoitavan Kaupunkiyhtiöt-konsernin yhtiöiden ohella oma osakeyhtiö asuntopalveluilla, ja myös energia- ja vesilaitokset on yhtiöitetty.
Myllyntaus pitää yhtiöittämisen ongelmana avoimuuden vähenemistä. Kaupungin toimista kansalainen voi valittaa ja tehdä oikaisuvaatimuksen, mutta osakeyhtiön toimintaan hänen on hyvin vaikea puuttua.