Outi Salovaara
Kaakkois-Suomen ELY-keskus hylkää muuta maata enemmän yritysten kehittämisavustushakemuksia. Tänä vuonna hakemuksista on hylätty 24 prosenttia. Muualla maassa hylkäysprosentti on vain 16.
Etelä-Karjalan yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Jukka Korkeila arvioi, että suuren hylkäysmäärän takana on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen muista poikkeava linjaus yritysrahoituksen suuntaamisesta.
Keskus on suunnannut vähän rahaa varsinaiseen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja investointeihin. Yritysten sijasta rahaa on suunnattu enemmän kuntien ja julkis- hallinnon hankkeisiin, sanoo Korkeila.
Usein hylkäysperusteena sanottiin olleen, että haettu tuki vääristää kilpailua.
Korkeilan mukaan useille yrittäjille on jäänyt mielikuva, että ELY-keskuksen virkailijat etsimällä etsivät tuen myöntämistä estäviä seikkoja.
Eteläkarjalainen yrittäjäyhdistyskin törmäsi hankehakemuksessaan ongelmiin: vasta viidennen korjauksen jälkeen virkailija hyväksyi hakemuksen sanamuodot, vaikka valmistelussa auttoi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen ihmisen ohella ELY-keskuksen entinen hankekäsittelijä.
ELY-keskuksen virkailija oli lisäksi todennut, ettei saa virkansa puolesta kertoa, kuinka hakemus täytetään oikein.
Etelä-Karjalan yrittäjäjärjestö selvitti viime vuonna järjestötutkimuksessaan kyselyllä ja haastatteluilla yrittäjien kokemuksia TE-keskuksen eli nykyisen ELY-keskuksen hanketyöstä.
Kyselyyn vastasi 113 yrittäjää. Heistä 57 oli tyytyväisiä ELY-keskuksen investointi- tai kehittämisavustustoimintaan. Loput 43 prosenttia löysi toiminnasta ongelmia.
Hyvää oli se, että Kaakkois-Suomen käsittelyajat olivat maan lyhyimmät, noin 31 päivää. Joillakin paikoin käsittelyaika oli jopa lähes 140 päivää.
Kouvolalainen kansanedustaja Sari Palm (kd.) teki selvityksen tuloksista viime vuoden lopulla eduskuntakyselyn. Palm peräsi tasapuolista kohtelua yrittäjille sijaintipaikkakunnasta riippumatta.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen mukaan kielteiset tukipäätökset perustuivat lakiteknisiin syihin, puuttuviin kannattavuusedellytyksiin tai avustuksen vähäiseen merkitykseen hankkeen kannalta.
ELY-keskus kuitenkin totesi, että suurin osa kielteisistä päätöksistä perustui keskuksen omiin linjauksiin. Se tarkoitti, että tukea ei herunut henkilöstövuokraus-, autokorjaamo-, vähittäiskauppa- tai kahvila-, ravintola- ja majoituspalveluinvestointeihin.
Rahoituspäällikkö Jouko Lankinen ELY-keskuksesta sanoo linjauksen perusteluksi sen, että alat ovat valmiiksi kilpailtuja, eikä kilpailua haluta valtion tuilla vääristää.
Korkeila kuitenkin muistuttaa, että majoitus- ja muu matkailuun liittyvä bisnes on yksi Etelä-Karjalan kehittämisen painopistealueista.
Tämän vuoden kielteiset päätökset Etelä-Karjalassa ovat Lankisen mukaan perustuneet puhtaasti lakipykäliin.
Tukea ei annettu esimerkiksi yrittäjälle, joka olisi käytännössä ostanut itseltään laitteita yritykselleen, mikä on hankesääntöjen vastaista.