Kun pormestarin rouva tapasi prinsessan

Keisarinna Maria Fjodorovnan ja prinsessa Dagmarin elämään eläydytään Etelä-Karjalan museon draamaopastuksissa.

Aki Laurokari

LAPPEENRANTA. Pormestarin vaimoa Ida Schogsteria varmasti jännittää. Kohta hän saa ojentaa kukkakimpun keisarinna Maria Fjodorovnalle, joka tunnettiin myös prinsessa Dagmarina. Hän saa vielä palkinnoksi suudella keisarinnan kättä. Kukkakimppu rouvan kädessä rutistuu jännityksestä.

– Schogster ei saanut kutsua edes keisarillisille päivällisille. Hän sai ojentaa vain kukkaset. Sehän oli niin suuri tähtihetki hänelle, että kyllähän se riitti, naurahtaa Ida Schogsteria draamaopastuksessa esittävä Raili Leino.

Se varmasti riitti, koska keisari Aleksanteri III:n ja keisarinnan saapuminen Lappeenrantaan vuonna 1885 laittoi koko pikkukaupungin sekaisin. Keisarillinen pariskunta saapui Lappeenrantaan vihkimään Suomen kaartin harjoituskenttäleirin ja arvovaltainen vierailu oli niin ainutlaatuinen, ettei mitään oltu jätetty sattuman varaan.

Kun tieto keisarinnan tulosta oli varmistunut noin puoli vuotta ennen, Lappeenrantaan saatiin vipinää. Uusi Keisarinasema piti rakentaa valmiiksi ja saada kaupunki muutenkin edustuskelpoiseksi.

Keisarin ja keisarinnan pramea vastaanotto kertoo siitä, että keisaria kunnioitettiin, ainakin vielä tuolloin. Osaltaan tämä kertoo myös siitä kuinka suosittu tanskalainen prinsessa oli Suomessa. Ei ihme, että pormestarin vaimo oli innoissaan.

Leino kertoo, että pormestarin vaimon myötä haetaan tarkkaa ajankuvaa. Schogster ei ole pääosassa, mutta välillä pääsee hänenkin luonnettaan pintaan.

– Olenhan minä vähän värittänyt hänen persoonaansa, kertoo Leino.

Itse Schogsterista kerrotaan kuitenkin hyvin niukasti. Ainakin se näkyy ja kuuluu, että Schogster ihaili prinsessaa valtavasti.

Pääosan vie tietenkin ihailun kohde. Prinsessa Dagmarin elämän traaginenkin puoli käydään kattavasti läpi. Prinsessa oli toki suomalaisille rakas, mutta niin hän oli venäläisillekin. Rakkaussuhde Venäjään tietysti muuttui kouriintuntuvasti, kun Venäjän vallankumous alkoi vuonna 1917.

– Poikansa Nikolai II:n ja tämän perheen kuolemasta Dagmar ei koskaan toipunut vaan odotti aina jotakin ihmettä, että he olisivatkin vielä pelastuneet.

Vallankumous ajoi Dagmarin maanpakoon, ja lopulta takaisin hänen synnyinmaahansa Tanskaan. Schogster puolestaan vietti elämänsä loppuun Lappeenrannassa.

Draamaopastukset Etelä-Karjalan museossa 30.6.-28.7. keskiviikkoisen ja torstaisin klo 13. Keskiviikkoisin prinsessa Dagmarista kertoo Ida Schogster ja torstaisin rykmentin komentajan vaimo Alma Schaumann.

KUVATEKSTI

Seppo Rautiovaara

Tarkka ajankuva vaatii asianmukaisen puvustuksen.

Kirjoittaja:
Seppo Rautiovaara