Helena Rissanen
LAPPEENRANTA. Mikä on kämmenenkokoinen ja ruskea ja viihtyy tontin nurkalla. Tämäntyyppiseen kysymykseen ja moneen muuhun vastaa luonnon tietotoimisto numero yksi eli Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti.
Ihmiset ovat meihin yhteydessä lähes päivittäin. Tyypillisesti kysytään, mikä tämä kasvi on tai mitä pihalla olevalle ampiaispesälle ja sisälle tulleelle isolle ötökälle pitäisi tehdä, johtaja Kimmo Saarinen sanoo.
Myös savusumusta ja sisäilmasta kysytään.
PÄÄTYÖNÄÄN instituutti tutkii ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta.
Olemme yleensä hakeneet tutkimusideat ajatuksella, että voimme tuottaa suoraan arkikäyttöön sopivaa tietoa, Saarinen sanoo.
Viimeisten vuosien aikana instituutti on keskittynyt varsinkin siitepölyihin. Saarisen mukaan noin puolet ihmisistä on jo allergisia jollekin. Tärkeimmät luontoperäiset allergian aiheuttajat löytyvät siitepölyistä.
Kun toukokuussa koivut kukkivat, melkein miljoona suomalaista on sitä mieltä, että koivut hyökkäävät heidän terveytensä kimppuun. Tilanne on aivan järjetön, koska koivujen siitepölyssä ei ole mitään meille vaarallista.
Se, miksi niin monet reagoivat nykyisin siitepölyihin, eläinpölyihin tai ruoka-aineisiin, johtuu ihmisten luontosuhteen häiriintymisestä.
Mitä vahvempi luontosuhde on, eli mitä enemmän kynsien alla on multaa, sitä todennäköisemmin ihminen on terve. Jos haluaa viettää aikaansa sisätiloissa ja virtuaalimaailmoissa, immuunijärjestelmä ei todennäköisesti kehity oikein, vaan ryhtyy torjumaan aivan ihmeellisiä asioita.
ETELÄ-KARJALASSA eletään maailmanlaajuisestikin ajateltuna merkittävällä paikalla, kemiallisen puunjalostusteollisuuden ytimessä. Kun sellua keitetään, syntyy lemuavia hajurikkiyhdisteitä, joita ihmiset aistivat tavattoman pienissä pitoisuuksissa.
Instituutissa hajurikkiyhdisteiden terveysvaikutuksia tutkittiin reilun vuosikymmenen ajan. Aiheesta valmistui kaksi väitöskirjaa, ja tutkimusten ansioista Suomi ensimmäisenä maana maailmassa otti käyttöön yhdyskuntailman ohjearvon hajurikkiyhdisteille.
Pitkälti instituutin työn ansiosta Suomi on ollut edelläkävijä. Tunnustettiin, että hajusta on terveyshaittaa. Sen ansioista sellunkeiton hajut on saatu Etelä-Karjalassakin merkittävästi vähenemään.
Tulevaisuudessa instituutti keskittyy entistä enemmän ilmastonmuutokseen. Vuonna 1991 alkanut ainutlaatuinen päiväperhosseuranta tuottaa aineistoa instituutin tutkijoiden lisäksi esimerkiksi Helsingin ja Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen ilmastotutkijoille.
KUVATEKSTI
Kai Skyttä
Kimmo Saarinen on huolissaan ihmisten luontosuhteen häiriintymisestä. Terveenä pysyminen vaatii hänen mukaansa multaa kynsien alle.
Kun toukokuussa koivut kukkivat, melkein miljoona suomalaista on sitä mieltä, että koivut hyökkäävät heidän terveytensä kimppuun.
Kimmo Saarinen
Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti
Allergia- ja astmaliiton tutkimusyksikkö. Perustettu vuonna 1983.
Työllistää kaksi biologian alalta väitellyttä tutkijaa, toimistosihteerin ja siistijän.
Tavoitteena on tuottaa tietoa, tiedottaa ja kouluttaa allergioista, ympäristöstä ja näiden vuorovaikutuksesta.
Instituutissa on laadittu yli 1 500 julkaisua kymmenistä tutkimushankkeista.
Tehdylle työlle on myönnetty 11 tunnustusta, muun muassa Valtion tiedonjulkistamispalkinto, Suomen WWF:n Pandapalkinto ja tiehallinnon ympäristöpalkinto.
Toimitilat omistaa allergia- ja astmaliitto.
Tietoa instituutin toiminnasta löytyy osoitteesta www.ekay.net.