Kuukausi: elokuu 2010

Veera JääskeläinenTeatteri- ja orkesterilaki astui voimaan vuonna 1993, ja valtion osuus niiden rahoituksessa kasvoi. Laman ansiosta kunnat kuitenkin leikkasivat hieman enemmän tukeaan kuin valtio kasvatti, ja taidelaitokset joutuivat säästökuurille.Henkilöstömenoja karsittiin, ja monet teatterit luopuivat sunnutaiesityksistä, sillä sunnuntaityön korvaukset nostivat esitysten hintaa. Näin tehtiin Helsingissä, Lahdessa, Turussa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.Rajuinta karsinta oli Jyväskylässä. Vuonna 1990 Jyväskylän kaupunginteatterissa oli 18 ensi-iltaa, mutta kaksi vuotta myöhemmin enää viisi. Vuosittaisten esitysten määrä romahti vajaasta viidestäsadasta kahteensataan. Nykyisin esityksiä on Jyväskylässä 200-300 vuosittain.Samanlainen raju pudotus tapahtui Lappeenrannan kaupunginorkesterille. Vuonna 1995 Lappeenrannan kaupunginorkesterilla oli peräti 74 konserttia. Orkesteri teki paljon ilmaisia keikkoja työpaikoille, kouluihin ja päiväkoteihin. Vuodesta 2006 vuoteen 2007 konserttien määrä kuitenkin romahti 56:sta 26:een.2000-luvulla konserttien määrä nousi sentään yli 30 konserttiin vuodessa, mutta vieläkään tilanne ei ole sama kuin ennen 90-luvun lamaa. Mitään ilmaista ei varsinkaan ole enää varaa tarjota.Konserttien määrän väheneminen näkyi tietysti myös kuulijamäärässä. Kun vuonna 1996 Lappeenrannan kaupunginorkesterilla oli 26 936 kuulijaa, oli heitä seuraavana vuonna enää 8 726.Lähde: Heikki Helin: Teattereiden ja orkestereiden talous ja toiminta vuosina 1990-2000

Kulttuurille tarkoitetut valtionosuuksien korotukset saattavat valua kuntien muihin menoihin. Lappeenranta ja Imatra saivat huomautukset opetusministeriöltä, mutta tilanne on korjaantunut.