Sari Pullinen
LAPPEENRANTA. Karjala-kysymyksellä on perinteisesti tarkoitettu luovutetun Karjalan palauttamiskeskustelua. Lappeenrantalaisen taiteilijan Satu Musakan mielessä Karjala-kysymys on paljon laajempi, enemmän henkinen kuin maantieteellinen.
Karjala-kysymys nousi Musakalle vanhempiensa sukupolven ryssävihasta. Sodanjälkeiset sukupolvet imivät lapsuudessaan vihamentaliteetin, mutta havahtuivat aikuisina kysymään, mitä se oikein tarkoittaa.
Musakka löysi oman vastauksensa. Hänen mielestään suomalaiset nöyristelevät venäläisiä.
Karjala luovutettiin heille kaikkine rakennuksineen ja karjalanpaisteineen. Ja nyt me olemme opettaneet venäläisille tekevämme kaiken heidän puolestaan. Me kunnostamme Konevitsan luostaria ja Alvar Aallon kirjastoa ja viemme orpolapsille vaatteita.
Musakan mielestä se on kyykyttämistä. Hän ei ymmärrä, miksi annamme sen tapahtua. Siksikö, että Venäjä on suurvalta ja suomalaiset ovat olleet sen alamaisia?
Sieltä vaan sanellaan puutulleja ja voitulleja. Se on vallankäyttöä. Mutta emme me ole heidän palvelijoitaan.
Suomalaiset votkaturistit menivät Venäjälle 70-luvulla kuin olisivat olleet hienompia kuin venäläiset. Nyt asetelma on kääntynyt toisinpäin. Taiteilija toivoo, että suomalaiset yleisesti ja lappeenrantalaiset erikseen osaisivat olla ylpeitä omasta kulttuuristaan ja siitä mitä ovat.
Musakan Karjala-kysymys-teos on teltoista ja Pusupuiston puiden ympärille sidotuista sideharsoista koostuva installaatio. Teokset on tehty mash up -tyyliin eli kaikenlaisesta materiaalista.
Teltat on koottu Karjalan värejä toistavista vaatteista kuten rintaliiveistä ja t-paidoista, ja niihin on ommeltu kuvia henkilöistä, joita Musakka kuvailee nykymaatuskoiksi. Jouni Hynynenkin on sellainen ja Riitta Uosukainen.
Sideharsoihin ovat sodan jälkeen syntyneet kirjoittaneet runoja, joissa kuuluvat häpeä, suru ja tuska.
Koska Satu Musakka on vakuuttunut siitä, että suomalaisten juopottelutavatkin juontavat juurensa paljolti sodan kokeneiden ahdistukseen, hän pitää puistossa ryypiskelevää nuorisoa osana installaatiotaan.
Isovanhempamme eivät puhuneet, vaan rupesivat vetämään viinaa. Puhumattomuus on se puhkomaton patti, jossa ei ole ollut aikaa tunteille, Musakka tiivistää.
Teoksen esittelytekstit käännettiin myös venäjäksi. Tulkki oli kauhuissaan siitä, kuinka poliittista teksti on ja epäili, että siitä nousee skandaali.
Omien vanhempienikaan sukupolvi ei uskaltanut puhua asioista ääneen. Se on meidän tehtävämme, Musakka sanoo viitaten omaan sukupolveensa.
Satu Musakan installaatio Karjala-kysymys on esillä Lappeenrannan Pusupuistossa 31. elokuuta saakka.
KUVATEKSTI
Heli Blåfield
Satu Musakan Karjala-kysymyksen teltat viittaavat pakolaisiin ja sitä kautta sekä evakoihin että Karjalaan pakkosiirrettyihin Neuvostoliiton kansalaisiin.
Telttoihin on ommeltu maatuskoiden kuvia. Yksi nykymaatuskoista on Kotiteollisuus-yhtyeen Jouni Hynynen.