Sonnin ja Sonnisen tulkitsija

Poikana Pekka Hyyrynen tuurasi isäänsä Sumiaisten kirkon urkurina. Opiskelijatoverit Helsingin eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkoivat kutsua häntä kanttoriksi.

Matti Saarela

Opiskelutoverit kutsuivat Pekka Hyyrystä Helsingin eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa kanttoriksi. Kutsuvat yhä.

-Kyllä minä yhä usein esittelen itseni kanttoriksi, kun soitan jollekin vanhalle tutulle puhelimella ja hän tietää heti, kenestä on kysymys, Hyyrynen sanoo.

Pikkukanttorina Hyyrynen työskenteli jo 11-vuotiaana. Hän tuurasi isäänsä Sumiaisten kirkon kanttoriurkurina.

-Isä aloitti minun opettamiseni, kun oli 10-vuotias, ja jo 11-vuotiaana soitin Sumiaisten seurakunnan urkuja.

Isän opit saatuaan Hyyrynen siirtyi urkuri Matti Vainion oppilaaksi Jyväskylään.

Seurakunnat eivät palkinneet 60-luvun Suomessa paimeniaan mitenkään ruhtinaallisesti ja nuotinlukutaidon lisäksi isä kanttori opetti nuorelle urkuvirtuoosille myös talouden kylmiä tosiasioita.

-Kaikkea pitää tehdä, mistä maksetaan.

Äiti toivoi pojastaan lääkäriä. Eläinlääkäri Hyyrysestä tuli eräänlaisen kompromissin seurauksena.

-Siihen liittyy tietty filosofia. Eläinlääketieteen joskus 1800-luvun alussa toi Pohjoismaihin ruotsalainen Peter Hernquist, joka opiskeli tätä silloin aivan uutta tieteenalaa Ranskassa.

-Hän innostui Pariisissa kirkkomusiikista siinä määrin, että Upsalan yliopiston monet opiskelijapolvet opiskelivat arkipäivinä eläinlääketiedettä ja sunnuntaisin kirkkolaulua. Epämusikaalisten ei tuolloin kannattanut haaveilla eläinlääkärin urasta.

Eläinlääkärin työt Hyyrynen aloitti nuorena kandina kunnaneläinlääkärin sijaisena vuonna 1969 Joutsenossa.

-Päivät venyivät ihan kevyesti jopa 20-tuntisiksi. Tämä kotiseutu tuli niin tutuksi, että kaikki maatilat ja niille vievät kylätiet ovat karttana tuolla päässä vieläkin.

Suomessa oli 40 vuotta sitten noin 200 eläinlääkäriä. Nyt heitä on noin 2?000. Hyyrysen mukaan myös työnkuvat ovat muuttuneet radikaalisti.

-Ennen tämä ammatti oli elämäntapa.

Eläinlääketiede on suhteellisen nuori tieteenala. Ehkä siksi eläinlääkärit ovat yliopistokoulutuksen saaneina akateemisina ammattilaisina olleet myös edelläkulkijoita.

-Meitä pakotettiin virkamiehinä jo 70-luvulla yrittäjiksi. Olimme juridisesti virkamiehiä, mutta teknisesti jo silloin yrittäjiä.

Virkaeläinlääkärit huolehtivat Suomessa paisti eläinten myös ihmisten hyvinvoinnista. He ovat eturintamassa silloin, kun pitää torjua eläimistä ihmisiin siirtyviä tauteja, zoonooseja.

Hyyrysen mukaan tämän päivän tehotuotantoon kuuluvat suursikalat, -navetat ja -kanalat ovat mainettaan parempia paikkoja eläimille.

-Niiden huonoja oloja liioitellaan. Se ei voi pitää paikkaansa yksistään jo siitä syystä, että eläinten huono kohtelu ei ole kannattavaa toimintaa. Sairastuneet eläimet ovat poissa tuotannosta.

Eläinten huono kohtelu merkitsee myös työturvallisuusriskiä niiden kanssa työskenteleville ihmisille.

-Jos eläimillä on huonot olot, myös tilalla niiden kanssa työskentelevillä ihmisillä on huonot olot.

Lemin, Taipalsaaren ja Suomennimen kunnaneläinlääkärinä toimiessaan Hyyrynen jalosti tästä tosiasiasta kunnan johtavan terveyskeskuslääkärin kanssa myös diilin, jolla kunnat säästivät rahaa.

-Aikaisemmin me kävimme mittaamassa samoja eläinsuojia. Nyt päätimme käyttää hyväksi toistemme mittaustuloksia, koska sekä eläinten asuintilat että ihmisten työtilat vaativat samanlaisia olosuhteita.

Lemmikkieläinten ja ravihevosten kasvatuksessa tuotto-odotukset eivät kuitenkaan aina turvaa eläinten hyvää hoitoa, vaan ne voivat muuttua myös niitä vahingoittavaksi ahneudeksi.

-Koirien ja hevosten jalostuksessa raha laittaa tekemään temppuja, jotka vahingoittavat eläimiä.

Kanttori ei kirkossa vain soita urkuja, vaan hänen tehtäviinsä kuuluu myös laulaa. Eläinlääketieteen varhaisen pioneerin Hernquistin oppeja seuraten Hyyrynen on ottanut hyötykäyttöön myös sointuvan baritoninsa.

Lappeenrantalaiset ovat saaneet kuulla Hyyrysen tulkintoja muun muassa Kaukaan laulumiesten solistina. Konserteissa hän on tulkinnut niin Sibeliusta kuin Sonnistakin.

Musiikki on tunteiden tulkintaa. Hyyrysen mukaan se lävistää helposti yksilön suojakseen kehittämän panssarin. Laulaessaan hän kokee tämän vuorovaikutuksen itsensä ja yleisön välillä voimakkaasti.

-Kyllä sen yleisön läsnäolon tuntee siellä lavalla. Laulaessa tulee kyllä aika alaston olo, kun tukea ei saa edes siitä soittimesta.

Nuottien luku sujuu Hyyryseltä kuin meiltä tavallisilta honkkeleilta lapsena opittu polkupyörällä ajo. Esiintyminen vaatii hänen mukaansa silti huolellista valmistautumista ja ajattelutyötä, sitä näennäistä toimettomuutta.

-Ensin pitää selvittää, kenen asialla esitettävässä teoksessa ollaan.

Hyyrysen mukaan sensitiivisyyteen kiinnitetään nykyään huomiota myös eläinlääkärien työssä. Lemmikkieläimen vakava sairaus tai kuolema voi olla nykyihmiselle hyvin kova paikka.

-Meillä on nykyisin Eläinlääkärilehdessäkin vakiopalsta, jossa käsitellään näitä eettisiä kysymyksiä.

Mikään pehmo Hyyrynen ei varmasti ole, vaan pikemminkin äijäkerhon kovis. Miehen eräharrastuksista kertoo muun muassa kodin seinää koristava täytetty uroshirven pää. Hyyrynen ampui pään entisen omistajan, kookkaan hirvisonnin, muutamia vuosia sitten.

Hyyrysen koti kertoo muutenkin, että täällä asuu boheemi järjestyksen mies. Kaikkea tarpeellista on yllin kyllin, tarpeettomia tavaroita ei juuri lainkaan.

-Ihmisen pitää olla laaja-alainen.

Lasten kuvat ja muut pienet yksityiskohdat kertovat, että talon isännän elämä on ollut täyttä ja rikasta. Kaksi pojista on löytänyt tiensä isänsä jäljissä myös musiikin pariin. Antti Hyyrynen soittaa Stam1nassa, ja jos isää sanotaan eläinlääkintäkanttoriksi, pojista YUP-yhtyessä soittavaa Jussi Hyyrystä voi hyvin tituleerata lääkärikitaristiksi.

KUVATEKSTI

Mika Strandén

Mies ja hänen olohuoneensa. Pekka Hyyrysen kodin sisustus kertoo miehestä enemmän kuin tuhat sanaa. Kaikkea tarpeellista on yllin kyllin ja tarpeetonta ei juuri ollenkaan.

Kirjoittaja:
Matti Saarela