Categories
Artikkelit

Etelä-Karjala haluaa oman osansa kasvavasta terveysturismista

Työ- ja elinkeino-ministeriö selvittää parhaillaan, voiko sosiaali- ja terveyspalveluista kehittää vientituotteita. Asiakkaita pitäisi löytyä Pietarin alueelta.

Helena Rissanen

ETELÄ-KARJALA haluaa haukata osan maailmalla yleistyvästä terveysturismista. Kuuden miljoonan ihmisen Pietarin alueelta pitäisi tulevaisuudessa löytyä maksavia asiakkaita terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajille.

Työ-ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan, voiko sosiaali- ja terveyspalveluista jollain aikavälillä kehittää vientituotteita.

— Suomen iso kysymys on, mistä jatkossa saadaan vientituloja kun perinteisen teollisuuden alat eivät enää ole niin merkittäviä, kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Ministeriö lähti viime syksynä etsimään alueellisia yhteistyökumppaneita Hyvä-hankkeeseen sen selvittämiseksi, kuinka hyvinvointipalveluja voitaisiin kehittää myös yritystoiminnan ja työvoimapolitiikan näkökulmasta käytännössä ja ruohonjuuritasolla. Mukaan valikoitui kuusi aluetta, joista Etelä-Karjala on yksi.

— Etelä-Karjalassa kiinnosti se, että täällä on pohdittu uudella tavalla vanhuspalvelujen järjestämistä ja sitä, miten jatkossa yhä vahvemmin yritykset voivat tuottaa näitä palveluja.

MAKSUKYKYISTEN ulkomaalaisten houkutteleminen hoitoihin on arka asia. Erikoistuneet terveydenhuollon hoidot ovat käytännössä julkisten sairaaloiden palveluja, ja yksityisen sairaalabisneksen osuus on alle viisi prosenttia.

— Kun puhutaan julkisista resursseista, voidaanko edes ajatella, että myytäisiin palveluja ulkomaisille rikkaille, jos vaarana on se, että kansalaisten hoitoon pääsy vaarantuu, Laiho miettii.

Ennen kuin kansallisella tasolla linjataan jotain, yksittäinen sairaanhoitopiiri ei voi lähteä liikkeelle.

Asiaa selvitetään ministeriön työryhmässä, jossa pohditaan, mitkä olisivat tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, joilla voitaisiin edistää terveyspalvelujen vientiä.

Laihon mukaan lähin malli maailmalta löytyy Tukholman alueelta, jossa sataprosenttisesti julkisessa omistuksessa oleva yhtiö myy Tukholman alueen yksityisten ja julkisten sairaaloiden hoitopalveluja ulkomaalaisille.

— Käytännössä meillä voitaisiin toimia niin, että jotkut sairaanhoitopiirit perustaisivat yhtiön, joka lähtee hoitamaan terveyspalvelujen myyntiä. Yhtiö joutuisi miettimään onko sairaaloissa tilaa, ja voidaanko omien hoidettavien lisäksi ottaa myös maksavia asiakkaita.

LAIHO muistuttaa, että maksavien asiakkaiden palveleminen tukisi sairaaloiden tulopohjaa, mikä on iso asia, kun mietitään erikoissairaanhoidon rahoitusta.

Iltaisin ja viikonloppuisin käyttämättömänä olevat leikkaussalit saataisiin tehokkaammin käyttöön.

Terveysturismin ohella pitää pohtia, miten jatkossa voidaan paremmin ja tehokkaammin turvata ikääntyvien ihmisten tarvitsemat palvelut. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa olla mukana tukemassa uudentyyppisten, kustannuksiltaan tehokkaampien toimintatapojen kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä.

KUVATEKSTI

Arkisto/Mika Strandén

Etelä-Karjala voisi tulevaisuudessa toimia terveysturistien kuntoutus ja jatkohoitopaikkana. Pohdittavana on myös se, voisiko keskussairaalan tiloja ja laitteita käyttää esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin maksavien asiakkaiden hoitamiseen.

Hyvä-hanke

Edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta hyvinvointialan palveluissa sekä kannustaa tilaaja—tuottaja-mallien käyttöön ottoa.

Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen sekä hyvinvointitoimialan kehittäminen kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Alueellisia Hyvä-hankkeita on kuusi.

Etelä-Karjalan Seniorisaimaan tarkoituksena on edistää alueen vanhuspalvelujen ja yritystoiminnan kehittämistä ja palvelujen kansainvälistymistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö tukee aluehankkeita erityisesti yritysneuvonnan, yritys- ja työvoimapalvelujen, yritysrahoituksen ja Tekesin kehittämisrahoituksen ja -ohjelmien avulla.

Kirjoittaja:
Helena Rissanen