Vesa Salminen
SAVITAIPALEEN yläkoulussa liikkuu Joonas Lapaton mielestä peruskuntoista porukkaa. Tommi Jurvanen on nähnyt joukossa tosi huonokuntoisiakin.
Molemmat ovat Savitaipaleen Liikkuva koulu -hankkeessa mukana, vaikka eivät sitä vielä itse tienneet, kun liikunnan lehtori Timo Mikkola lähetti heidät Kaskein lenkille muiden 7-luokkalaisten kanssa.
Vauhdista riippuen edessä oli reilusta tunnista pariin tuntiin kestävä kymmenen kilometrin kierros keskellä koulupäivää. Sitäkään kaverit eivät tienneet, että he aloittivat juuri Suurin pudottaja -kisan, jossa jokaisen oppilaan ajasta lasketaan luokalle keskiarvoaika.
Kevään uusinnan jälkeen eniten yhteistä aikaa parantanut luokka saa käteensä matkaliput jonnekin liikunnalta tuoksahtavaan tapahtumaan.
– Jos on liikunnan harrastaja, eihän kymmenen kilometriä ole mitään. Jos ei tee mitään, onhan se aika kova matka, Mikkola miettii.
LIIKKUVASSA KOULUSSA on mukana 21 koulua ympäri Suomea. Paperilta maistuva valtionhallinnon pilottihanke muuttuu liikunnaksi ja iloksi koulujen pihoilla ja ympäristössä. Kaiken takana on opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja puolustusvoimien huoli nuorten huonosta kunnosta.
Eri koulujen suunnitelmat ovat pitkälti samanlaiset, mutta omia ideoitakin on. Esimerkiksi Karhulan koulu Kotkassa hankki koulumatkoja varten 25 polkupyörää ja kypärät.
Savitaipaleella ostoslistalla ovat ainakin välituntien liikuntavälineet, tanssimatot ja pingispöydät ulkokäyttöön. Osan rahoista nielevät kuljetukset, kun maalaiskunnan eri kolkilta haetaan oppilaita kutsukerhoihin liikkumaan.
Etäisyydet ovat haastavia myös koulumatkojen hyötyliikunnassa, mutta ainakin lyhyemmillä matkoilla tavoitteena on, että vanhemmat kannustaisivat lapsiaan ennemmin polkemaan kuin mopoilemaan.
SAVITAIPALEEN etuna on liikuntapaikkojen sijainti koulujen vieressä. Se mahdollistaa kerran viikossa kullekin luokalle pidettävän puolen tunnin toimintavälitunnin naapurin liikuntahalleissa.
– Tavoite on, että arkiliikunta lisääntyy ja välitunnit hyödynnetään maksimaalisesti, Mikkola sanoo.
– Yläkoulun välituntien aktiivisuuden lisääminen on punainen lanka.
Välituntivälineiden vartijoiksi on lupautunut kolme yhdeksäsluokkalaista poikaa.
SAVITAIPALE saa liikkuvaan kouluunsa tukea avausvuonna 13 000 euroa. Koko projekti kestää viisi lukukautta eli vuoden 2012 loppuun, mutta tarkoitus on muuttaa hyvät käytännöt pysyviksi, kun ekaluokkalaisista lukion loppuun saakka kuljettava uusi yhtenäiskoulu valmistuu 2012.
Koulun pihalle on tulossa monipuolinen lähiliikuntapaikka, jossa on parkour-alue, kiipeilytelineitä, monitoimikaukalo, frisbeegolf-rata ja koulun alakerrassa kuntosali.
– On tärkeätä, että aloitetaan yhtenäisyyden kulttuuria tulevaa koulua varten jo nyt, Mikkola sanoo.
– Tähtäin on koko koulun hyvinvoinnissa.
Savitaipaleen malli
Tavoitteena Arkiliikunnan lisääminen
joka päivä. Keinot:
Liikunnalliset iltapäiväkerhot.
Aktiiviset välitunnit.
Pidennetyt toimintavälitunnit.
Liikuntatempaukset ja tapahtumat.
Maksuton kuntosali yläkoulun voimailukurssilla.
Terveyden kuntopiiri ja kutsukerho.
Suurin pudottaja -kisa.
Koulumatkojen kulkeminen lihasvoimin.