Kuukausi: syyskuu 2010

Ensitestissään kaupunki paikkaa siirtovarvukolla Salpausselän kulumia. Kainuusta siirretyn kuntan pääkasvilajit ovat kanerva, puolukka ja variksenmarja.

Outi SalovaaraPitkän linjan muusikko Jouko ”Keorke” Junnonen ei kirveelläkään jää keikan jälkeen vieraalle paikkakunnalle yöksi.Uus-Lavolassa asuva Junnonen on 43 vuotta elänyt rakkaalla harrastuksellaan musiikilla. Silti hän tekee vain satunnaisesti keikkoja kauempana kuin Helsingissä.— Periaatteeni on, että yöksi kotiin, vaikka aamu tulisi, hän perustelee. Junnonen syntyi Lauritsalan kauppalassa Välikatu 1:ssä sijainneen kodin keittiössä. Viulunsoiton opinnot alkoivat 10-vuotiaana vuonna 1959 vastaperustetussa Lappeenrannan musiikkiopistossa. 1960-luvulla tajuntaan iski Beatles, ja silloin musiikki vei miehen.— Ihan alkuun oli joitakin päivätyövirityksiä, mutta ei siitä tullut mitään, Junnonen sanoo.Keikkailun ja päivätyön sovittaminen toisiinsa oli vaikeaa. Eikä päivätyötä tarvittukaan, kun työtä on riittänyt musiikin parissa niin nousukausina kuin lamassakin. 1970 hän perusti kavereineen Keorke ja klaani -yhtyeen, jolla oli kultaisilla 1970- ja 1980-luvuilla tanssikeikkoja omankin kylän ravintoloissa jopa useina iltoina viikossa. Keorke klaaneineen kiersi myös muuta Etelä-Suomea lavoilla ja taloilla tanssittamassa.— Parhaimmillaan yhtyeellä saattoi olla jopa 200 keikkaa vuodessa, Junnonen muistelee. Nykyisin Keorke esiintyy enimmäkseen yksin kitaransa kanssa esimerkiksi yritysten tilaisuuksissa. Keikkatahti on edelleen tiivis. Kaikkiaan esiintymisiä on ollut uran aikana noin 6 000.Junnosen on voinut nähdä firman juhlissa, tunnettujen iskelmätähtien säestäjänä, teattereissa soittamassa tai risteilyillä tai pubeissa ihmisiä laulattamassa.Pitkällä urallaan Junnonen on nähnyt monenlaista. Mieleen on jäänyt esimerkiksi Laila Kinnunen loistonsa päivinä — siinä oli Junnosen mukaan upea laulaja.Vuonna 1993 perustetussa slaavilaista musiikkia esittävässä Romantika-yhtyeessä Junnonen on ollut alusta lähtien mukana. Yhtye on vienyt hänet muun muassa Pietarin 300-vuotisjuhliin esiintymään, mistä on muistona sekä valokuva että pietarilaisten lahjoittama kunniakirja. Junnonen on nähnyt, miten muusikon työ voi kuluttaa ihmisen loppuun ennen aikojaan. Hän on säästynyt lieveilmiöiltä. Kotona oleva työhuone paljastaa, että Junnonen on siisti ja järjestelmällinen ihminen, joka ei tarvitse ympärilleen boheemia kaaosta.— On helpompaa, kun ei tarvitse harppoa kitaroiden ylitse. Teen epätavallista työtä tavallisesti, luonnehtii Junnonen.KUVATEKSTIMarleena LiikkanenJouko Junnonen ei läträä alkoholin kanssa ja hoitaa itseään liikkumalla. Musiikkia hän ei jätä niin kauan kuin pystyy esiintymään. — Olen sanonut, että lavalle ei saa taluttaa, hän toteaa.

Terästornissa päästiin töihin kiinni. Vahvistuva euro syö kuitenkin sisällä olevan tarjouskannan kilpailukykyä.

Museovirasto on arvioinut ehdottomasti säilyttämisen arvoisen omaisuutensa. Koitsanlahden hovi ei todennäköisesti siihen kuulu.

Lappeenrannan kaupunginhallitus vetoaa maa- ja metsätalousministeriöön karhukannan kasvun hillitsemiseksi.

Minna MäkinenIMATRA. Kummallista. Imatran krematorio vaikuttaa uudenkarhealta, vaikka on jo seitsenvuotias.— Täällä on jäähdyttävä ilmastointi. Ilma puhdistuu kahteen kertaan. Kun huoneessa käsitellään tuhkaa, muodostuu sinne alipaine, eikä tuhka pääse leviämään, esittelee hienouksia ylipuutarhuri Ari Ylähollo Imatran seurakunnasta. KAAKELOIDUT tilat ovat pelkistetyt. Toisessa huoneessa on lavetti, jolle arkku nostetaan. Kun krematorionhoitaja Virve Lind painaa nappia, nousee teräsluukku hieman naristen.Takaa paljastuu tulitiilillä vuorattu tila. Alhaalla hohtavat valkeat arinakivet. Ne on 1 500 tuhkauksen kohdalla vaihdettu.Imatran krematoriossa pystyy tuhkaamaan 88 senttiä leveän arkun. TUHKAUSUUNIN lähtölämpötila on 780 astetta. Uuni lämpiää aamulla 2,5 tuntia ennen ensimmäistä tuhkausta.Iltapäivästä uunin lämpötila kohoaa jopa 1 100 asteeseen.— Krematorio laitteineen ja ruumishuoneen remontti maksoi 1,2 miljoonaa euroa. Se tuli paljon edullisemmaksi kuin uuden hautausmaan perustaminen. TÄLLÄ viikolla uurnaan päätyy seitsemän vainajaa. Yhden vainajan tuhkaus kestää yleensä reilusta tunnista puoleentoista. Päivässä ehditään tuhkata viisi vainajaa.KUVATEKSTIKai SkyttäRuotsalaisvalmisteinen tuhkausuuni toimii maakaasulla ja sen toimintaa ohjaa tietokone, esittelee Ari Ylähollo.Virpi Lind käyttää tuhkausuunin kosketusnäytöllistä tietokonetta.Tuhkausuunin arinakivet on vaihdettu 1 500 tuhkauksen kohdalla.

Lappeenrannassa uurnahautauksen osuus hipoo vasta neljännestä kaikista hautauksista. Lepolan uurnalehto ei valmistu vielä tänä vuonna.

Savitaipaleen yläkoulun peruskuntoisesta porukasta rasvataan paremmin liikkuva oppilaiden joukko. Alakoulut ovat myös mukana, mutta pienemmät koululaiset liikkuvat luonnostaan.

Kunnan itsenäisyys on lemiläisille kunnallispolitiikan peruskivi. Oikea mies kunnan johdossa pitää kiinni kunnan omasta päätöksentekovallasta.

Työ- ja elinkeino-ministeriö selvittää parhaillaan, voiko sosiaali- ja terveyspalveluista kehittää vientituotteita. Asiakkaita pitäisi löytyä Pietarin alueelta.