Categories
Artikkelit

Kartonki taivuttaa Rautjärveä

Rautjärvellä on syntynyt tänä vuonna vain 12 lasta. Väki vähenee, kun työtä ei riitä kaikille. Imatran Kaukopäässä käy töissä satakunta rautjärveläistä.





Categories
Artikkelit

Harjulinna muuntuu ja pysyy

Petteri VärtöPARIKKALA. Savolainen rakennusten katsantokanta on vastassa Parikkalassa. Kunnan rakennustarkastaja Antti Heinonen kertoo, ettei Parikkalassa ole yhtään hyvää rakennusta tai sitten niitä useita. Leukojen lämmittelyn jälkeen nimeäminen on helppoa: Harjulinna. Tiettyä savolaista laveutta on rakennuksen historiassakin.— Harjulinna on alunperin valmistunut suojeluskunnan taloksi suurella vaivalla ja talkootyöllä. Lujaa tekoa oleva rakennus on toiminut monena ja muuntunut moneksi ja muuntuu varmaan vielä lisää. Siinä on jotain pysyvää, joten sitä voisi kuvailla hyväksi rakennukseksi, Heinonen kommentoi Parikkalan vanhaa kunnantoimistoa.Heinonen on ollut rakennustarkastaja vuodesta 1981. Rakennuslupia kulkee käsien kautta noin 120 vuodessa. Heinosen mukaan kunnassa on hyviä, Harjulinnaa vanhempia rakennuksia, kuten kirkot, mutta ”eri sarjan tuotteita”. ”Asialliset rakennukset” ovat yhteiskunnan ja keskusliikkeiden tekemiä. Inhokit löytyvät vaivatta.— Kaikkein huonoimpia rakennuksia ovat 1970-luvun matalat maan sisään tehdyt talot. Silloin oli eliittiä, kun uskalsi tehdä mahdollisimman matalan rakennuksen mahdollisimman syvälle. Erityisiä suosikkeja ei ole. Mikään tyylisuunta ei nouse päätä pitemmäksi toista, rakennusmestarin koulutuksen saanut Heinonen kertoo.


Categories
Artikkelit

UPM lahjoittaa satatuhatta euroa LTY:lle

Teemu SaintulaLAPPEENRANTA. Metsäyhtiö UPM lahjoittaa satatuhatta euroa Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle (LTY).LTY on yksi viidestä lahjoituksen saajasta. UPM antaa satatuhatta euroa myös Helsingin yliopistolle, Oulun yliopistolle, Åbo Akademille ja kauppakorkeakoulu Hankenille.UPM antaa rahat tutkimusta ja koulutusta varten. UPM:n mukaan lahjoitukset annetaan eri puolille Suomea korkeakouluille, jotka edustavat eri alojen huippuosaamista.- Huipputason tieteellinen tutkimus luo perustan innovaatioille ja kansainväliselle menestykselle, jotka ovat edellytys metsäteollisuuden uudistumiselle ja menestykselle tulevaisuudessa, sanoo UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen.Aiemmin tänä vuonna Metsäteollisuus ry lahjoitti Aalto-yliopistolle neljä miljoonaa euroa perustamispääomalahjoituksena. UPM on Metsäteollisuus ry:n jäsen. MYÖS Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta keräsi rahaa perjantaina. Tosin opiskelijoiden päätarkoitus oli pikemminkin herättää huomiota yliopistojen varainhankinnalle.Opiskelijat ja Lappeenrannan kaupunkilaiset pyörittivät isoa kultaista varainhankintaa symboloivaa kolikkoa Lauritsalasta yliopistolle Skinnarilaan.Ylioppilaskunnan kulttuurivastaava Simo Takala kertoo kolikon saaneen kyytiä noin 21,5 kilometrin verran.- Kustakin metristä kaikkiaan 15 lahjoittajaa lupasi puoli senttiä.Matka toi rahaa viidellätoista lahjoittajalla yli 1 600 euroa. Lahjoittajina olivat muun muassa paikalliset yritykset ja LTY:n opiskelijoista koostuvat ainejärjestöt eli killat. Kaikkiaan yliopisto on LTY:n varainhankinnan asiamiehen Pertti Kolarin mukaan kerännyt rahaa tasan kaksi miljoonaa euroa. Yliopiston tavoite on viisi miljoonaa euroa.Varainhankinnan ajatus on se, että valtio antaa yliopistolle rahaa 2,5-kertaisesti kunkin kerätyn euron päälle.KUVATEKSTIHeli BlåfieldKolikonpyöritys kaupungin halki toi runsaat 1 600 euroa. Pyörittäjinä vasemmalta oikealle Hanna Nopanen, Kimmo Juhala, Krista Myllyharju ja Simo Takala.


Categories
Artikkelit

Terästeollisuus palkitsi kierrättäjän Imatralta

Matti VeijalainenIMATRA. Terästeollisuus jakoi vuoden kierrätysterästoimittajan valtakunnallisen palkinnon Konepeikko Oy:lle Imatralle. Palkinnon luovutti perjantaina Suomen suurimpien teräksentekijöiden yhteisen raaka-ainehankkijan Osuuskunta Teollisuuden Romun OTR:n kenttäpäällikkö Hannu Roiha.Palkintaraadin puheenjohtajana toimineen Roihan mukaan Konepeikko on kasvanut nopeasti teräs- ja valimoteollisuuden merkittäväksi raaka-ainetoimittajaksi. Yritys on tehnyt jatkuvia investointeja romukenttänsä toimivuuteen ja romun käsittelytekniikkaan.OTR:n jäsenyrityksille hyvin esikäsitelty romu on tärkein raaka-aine. Esimerkiksi Ovako Barin Imatran terästehtaan käyttämästä raaka-aineesta kierrätysteräksen osuus on 97 prosenttia.Ovako on Konepeikko Oy:n toimitusjohtajan Juha Kekäleen mukaan yrityksen suurimpia asiakkaita. Paikallislogistiikka pelaa sujuvasti: Konepeikon tontti on tehtaan naapurissa.KEKÄLEEN mukaan Konepeikon markkina-aluetta on koko Suomi. Pääbisnestä on raudan kierrättäjien palvelu pilkkomalla teräsraaka-ainetta käyttäjille parhaiten sopiviin paloihin. Vuosittain jalostettavakseen tulevasta 50 000 romutonnista Konepeikko on ostanut itse noin kymmenen prosenttia.- Pienin kerrallaan käsittelyyn tuotava romuerä on nykyään rekkalastillinen. Kierrätysratakiskon käsittelijänä olemme Suomen suurin toimija, Kekäle kertoo.KUVATEKSTIMatti VeijalainenToimitusjohtaja Juha Kekäle ryhtyy mielellään itsekin konemieheksi, jos aikaa jää. Nokkaleikkurin järeillä leuoilla junavaunun pilkkoo kätevästi.Konepeikko OyVuonna 1995 perustettu imatralainen yritys.Yrittäjät omistaja ja toimitusjohtaja Juha Kekäle ja puoliso talouspäällikkö Inkeri Forsström.Toimialat romun käsittely, purkutyöt, koneurakointi ja kuljetus.Työllistää 20 henkilöä. Liikevaihto kolme miljoonaa euroa.