Täyden kympin pyhäkoulutyttö

Konnunsuon muurien varjosta on pitkä matka kansanedustajaksi ja puoluejohtajaksi. Lahjakkaalle lapselle vankila oli arvoitus. Se piti ratkaista.

Matti Saarela

Tiili puree. Näin sanovat vanhat vuosia istuneet venkulat.

Konnunsuon vankilassa tiilenpäitä eivät ole laskeneet vain vangit, vaan suuri laitos on ulottanut vaikutuksensa myös sen muurien ulkopuolelle.

Päivi Räsäsestä, matemaattisesti lahjakkaasta kympin tytöstä, kasvoi näiden muurien varjossa kuuden laudaturin ylioppilas, lääketieteen lisensiaatti, viiden lapsen äiti, kansanedustaja, Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja monien mielestä myös Suomen johtava arkkikonservatiivi.

– Minä näen aika usein edelleen unia, joissa joudun itse vankilaan. Menneisyydestäni paljastuu jokin kamala juttu, olen tehnyt murhan tai kätkenyt huumeita jonnekin ja ne löytyvät.

VANKILA oli Räsäselle osa lapsuuden maisemaa ja samalla suuri salaisuus.

– Isä yritti varjella meitä siltä todellisuudelta. Meitä lapsia ei koskaan viety tutustumaan vankilaan eikä vankilan asioista puhuttu kotona. Luulen, että vaikeneminen oli ihan yleinen käytäntö henkilökunnan keskuudessa.

Lasten omassa piirissä liikkui kuitenkin kaikenlaisia huhuja ja juoruja vankilan asukkaista.

– Meillä oli esimerkiksi niin sanottuja pihamiehiä, luottovankeja, jotka hoitivat pihoja ja huolehtivat esimerkiksi saunan lämmityksestä. Minulle on jäänyt mieleen yksi mies, joka näiden juorujen mukaan oli tappanut vaimonsa veitsellä.

RÄSÄNEN muistaa kokeneensa voimakasta myötätuntoa näitä miehiä kohtaan.

– Siellä oli myös hirveän nuoria, vain 15-vuotiaita poikia. Nuorisovangit olivat siihen aikaan samassa vankilassa aikuisten kanssa. Kun en itse ollut juuri näitä poikia nuorempi, tuntui välillä todella pahalta seurata heitä siellä.

Räsänen ei lapsuudessaan käynyt kertaakaan sisällä vankilassa.

– Me henkilökunnan lapset pääsimme näiden muurien sisälle vain jouluaattona, jolloin vankilan kirkossa järjestettiin henkilökunnalle ja vangeille yhteinen jouluhartaus.

USKON perustotuudet tulevat Räsäsen mukaan hyvin lähelle vankilaympäristössä. Synti ja sovitus ovat läsnä tavalla, joka teki lähtemättömän vaikutuksen älykkääseen nuoreen, jolla oli taipumuksia ja kykyjä syvällisiin pohdiskeluihin.

– Hengelliset kysymykset ja uskonasiat olivat siinä ympäristössä hyvin vahvasti esillä. Sitä on ehkä vaikea tajuta. Toisaalta siellä olivat rikokset ja syyllisyys ja toisaalta anteeksianto ja armo. Vankeja tuli uskoon ja he todistivat joulukirkossa tästä uskostaan.

Jopa toiselta ihmiseltä hengen riistänyt murhaaja voi saada anteeksi ja kokea armon. Räsäsen mukaan kontrastit ovat tällaisessa ympäristössä jyrkkiä.

– Jo pienenä minulla oli hyvin kirkkaana mielessäni ajatus, etteivät nuo vangit ole sen pahempia ihmisiä kuin minäkään. He ovat vain eläneet olosuhteissa, joissa se pahuus on tullut esiin.

KIRJASSAAN Päivien ketjusta – uskosta ja arjesta Räsänen kertoo, miten hänen isänsä agrologi Onni Kuvaja hiihtää keskellä yötä lumimyrskyssä tielle juuttuneen koulubussin luo tuomaan tyttärelleen termospullossa kuumaa kaakaota ja voileipiä. Sama isä kantaa sylissään hermotulehduksen takia halvaantuneen lapsensa sairaalaan.

– Olen tavannut jopa täällä eduskunnassa miehiä, jotka ovat olleet lusimassa Konnunsuolla silloin, kun isä oli siellä vielä töissä. Ovat sanoneet, että oli hän tiukka mies.

– Myös kotona meillä oli jämpti kuri. Järjestys oli tarkka, nukkumaanmenoajat ja kotiintuloajat selkeitä. Ne eivät olleet neuvottelukysymyksiä.

SODAN kokeneiden ihmisten maailmassa työ oli miehen kunnia.

– Isä uskoi, ettei vankeja pelasta rikoskierteestä kuin kova työ tai uskoon tulo. Hän piti huolen siitä, että vangeilla oli tätä kovaa työtä.

Räsänen oli lapsena kympin tyttö: ahkera, tunnollinen ja kunnianhimoinen ja sitä hän on yhä. Räsäsen verkkosivuilta löytyy riihimäkeläisen abiturienttitytön kirjoittama lehtiartikkeli, jossa eloisasti kuvataan, miten Räsäsen työpäivä kansanedustajana ja puoluejohtajana voi kestää aamuyhdeksästä pitkälle yli puolen yön.

– Konnunsuon kyläkoulussa oli todella hyvät opettajat ihan ekaluokilta lähtien. Ainakin minä sain heiltä sellaisen valtavan innostuksen opiskeluun. Tietenkin myös kotona kannustettiin siihen.

– Kun menin oppikouluun, ensimmäisessä kevätjuhlassa mainittiin erityisellä kunniamaininnalla kuusi laudaturia saanut ylioppilas. Se näytti niin upealta ja juhlavalta, että päätin pyrkiä samaan.

ITSEÄÄN Räsänen kuvaa kirjassaan tehokkaaksi ajankäyttäjäksi. Katetta tälle määritelmälle antavat kuusi laudaturia ylioppilastodistuksessa ja nopea valmistuminen lääkäriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Politiikan pariin Räsäsen ajoivat ongelmat, joihin hän päivittäin törmäsi lääkärin ammatissaan.

– Työskentelin 90-luvun alussa työterveyslääkärinä ja lama-ajan ongelmat nousivat siinä työssä esiin. Leikkaukset kohdistuivat aika paljon juuri lapsiperheisiin ja lasten hyvinvointiin.

AVIOMIEHEENSÄ Niilo Räsäseen Päivi tutustui lähetystyössä Lontoossa.

– Se on ollut suuri ja kestävä rakkaus. Olemme olleet naimisissa 25 vuotta. Sopivan kumppanin löysin itselleni.

Pariskunnan yhteinen missio ei kuitenkaan vienyt heitä maailmalle, vaikka Räsänen haaveili tästä vaihtoehdosta ihan vakavissaan ja oli jo pyrkinyt ja päässyt lähetyskouluun.

– Kun tapasin tällaisen mukavan teologipojan, ajattelin, että lähden hänen kanssaan maailmalle lähetystyötä tekemään. Miehelläni oli kuitenkin vahvana ajatus, että hänen paikkansa on täällä Suomessa.

TIETEEN ja kristillisen vakaumuksen yhteensovittaminen ei ole tuottanut Räsäselle ongelmia.

– Niitä aiheutti opiskeluaikana kysymys abortista. Koin suurena ristiriitana sen, että elämää lopetetaan äidin kohtuun tahallisesti.

Tämä oli asia, joka sai Räsäsen lähtemään mukaan politiikkaan nimenomaan kristillisten riveissä.

– Minulle tuli vahva halua lähteä vaikuttamaan yhteiskunnassa kristillisten arvojen puolesta.

KUVATEKSTI

Markku Ojala

Joutsenon Konnunsuon kasvatti Päivi Räsänen on toiminut kansanedustajana 15 vuotta. Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja hän on ollut vuodesta 2004.

Päivi Räsänen

Syntynyt: Sonkajärvellä 19.12.1959.

Nykyinen kotikunta: Riihimäki.

Koulutus: lääketieteen lisensiaatti 1984.

Puoliso: Niilo Räsänen.

Lapset: Sakari 1988, Saara 1990, Mirjami 1992, Esteri 1994, Juulia 1996.

Valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä 1995.

Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja vuodesta 2004.

Kirjoittaja:
Matti Saarela