IMATRA. Rautatieliikenteen kansainvälisen rajanylityspaikan avaaminen Imatralta Svetogorskiin on Venäjän tullista kiinni. Uuden yhteyden saaminen täyttäisi monen toimijan nykyiset toiveet. Nykyinen rautatieyhteys ja sen status ei mahdollista transitoliikennettä Imatran kautta.
Imatran kaupunki, Stora Enso, Imatran seudun kehitysyhtiö, Saimaa Terninals ja Pelkolan terminaali ovat jo tovin suunnitelleet ja lobanneet uutta kansanvälistä rautatieyhteyttä Suomesta Venäjälle. Imatran kaupunginjohtajan Pertti Lintusen mukaan asiassa on edistytty pienin askelin.
Suurin ongelma on edelleen Venäjän tullissa. Heillä ei ole Svetogorskissa paikkaa tai sivuraidetta, johon voisi ottaa junia pistokokein tutkittavaksi.
– Toivottavasti pääsemme tässä asiassa jo pikapuolin eteenpäin. Raideliikenteen kansainvälisellä ylityspaikalla on merkitystä paitsi Imatralle myös koko Etelä-Karjalalle ja sen suuryrityksille.
LOGISTIIKKAPÄÄLLIKKÖ Jari Lehtinen Stora Enson Imatran tehtailta sanoo nykyisen kuljetustilanteen olevan osin outo. Suorin yhteys Venäjälle ei ole käytössä, vaan tehtaalta lähtevä tavara joudutaan kolkkaamaan ensin Luumäelle tai Kouvolaan ja sieltä Vainikkalan kautta Venäjälle tai Venäjän kautta kolmansiin maihin.
– Maksamme kuljetuksista tietysti perusrahdin ja sen päälle myös vaunuvuokran. Mitä nopeammin tavara liikkuisi sitä parempi meille. Nyt esimerkiksi Vainikkala on ollut hyvin tukkoinen, Lehtinen sanoo.
Stora Enso on yhdessä muiden toimijoiden kanssa lähettänyt muutaman koejunan Imatran kautta venäjälle.
– Ne kokeilut onnistuivat mainiosti. Kansainvälisen rajanylityspaikan statuksen puuttuminen ei kuitenkaan mahdollista transitoliikennettä Imatran kautta esimerkiksi Ukrainaan tai Valko-Venäjälle, Lehtinen sanoo.
Stora Enso käytti aiemmin Siperian rataa ahkerastikin kuljetuksissaan Kaukoitään. Kuljetukset loppuivat kuin seinään puolenkymmentä vuotta sitten Venäjän nostettua tariffeja rajusti. Viime kesänä Haminasta lähti Vainikkalan kautta kilometrin mittainen konttijuna Siperian kautta Vladivostokiin.
– Tämä kokeilu onnistui myös hyvin. Tosin tällä hetkellä on euromääräisesti edullisempaa kuljettaa tavara valtamerikuljetuksin kuin Siperian radalla. Rautatiekuljetuksissa säästyisi kuitenkin aikaa. Junalasti Etelä-Koreaan vie noin kolme viikkoa, laivakuljetus kuutisen viikkoa, Lehtinen sanoo.
VR Cargon palvelutuotantopäällikön Rauno Kangasjärvelän mukaan myös VR Cargo ajaa vahvasti rajanylityksen kansainvälistymistä Imatralla.
– Logistiset mahdollisuudet ovat jo olemassa, Kangasjärvelä sanoo.
Kuvateksti
Tenho Tiilikainen
Stora Enson teollisuusraiteelta lähdetään nykyisin mutkan kautta Venäjälle.