Anne Kokkonen
NEULOVA Etelä-Karjala saa pian uuden hittituotteen. Täytyy vain selvitä kaksinkertaisesta nirkkoreunuksesta – sen jälkeen Parikkalan lapasen tiilenpunainen ja lampaanmusta kuvio hahmottuu luonnonvalkoiselle pohjalle melkein itsestään.
-Jos kirjoneuleen tekeminen on tuttua, Parikkalan lapasen neulominen ei käy ylivoimaiseksi, Taito Etelä-Karjala ry:n kotiteollisuusopettaja Marja Koskimäki vakuuttaa.
Parikkalan lapasesta tulee leppoisa kaveri muutama vuosi sitten tuotteistetulle Luumäen lapaselle, joka otti turhat luulot pois niin kutsutuilta käsityöihmisiltä. Perinnemallin vaikea korinpohjakuvio saattoi monta neulojaa hermoromahduksen partaalle.
-Luumäen lapasessa on haasteellinen varsi, siksi sen neulominen pitäisi opettaa kädestä pitäen, Koskimäki myöntää.
Koskimäki itsekin väänsi ja käänsi korinpohjalankoja lapasen ohjetta työstäessään. Etenkin peukalokiilan sovittaminen muuhun kuvioon tuotti tuskaa, mutta lopulta Suuri käsityölehti sai tilaamansa ohjeen ja Taito Etelä-Karjala valmiin tuotepaketin, jossa langat, puikot ja neuvot löytyvät kaikki samasta pussista.
PARIKKALAN lapasen mallin piirsi edesmennyt kuvaamataidon lehtori, taiteilija Armi Siitonen. Hän kiersi 1960-luvulla alueen taloja ja selvitti, millaisia tekstiilejä oli tehty ja millaisia värejä niissä oli käytetty.
-Siitä hän kehitteli lapasen, joka pohjautui vanhoihin kuviomalleihin ja peitteiden ja raanujen värityksiin, käsityöneuvoja Jaana Leskinen kertoo.
Lapasmallit eivät ole samalla tavoin museaalisia kuin esimerkiksi kansallispuvut. Parin vuosisadan takaisista lapasista on harvoin jäänyt mitään jäljelle, ja nykyisissä perinnemalleissa joudutaan siksi soveltamaan muista käyttötekstiileistä kerättyä tietoa.
Luumäen lehdessä aikoinaan julkaistun artikkelin mukaan Luumäen lapasen suun eli luonnoksen mallin tiedetään periytyvän vuoden 1880 tienoilta Nuppolan Pajalasta, missä Sairasen tyttäret neuloivat korinpohjaa miesten villapaidan hihansuuhun. Yksi tyttäristä avioitui kirkolle Hyönän taloon ja alkoi sommitella lapasmallia korinpohjaneuleen ja Luumäen täkin kuvioinnin pohjalta.
Miina Hyönä opetti neulemallin kädestä pitäen kaikille halukkaille. Luumäkeläinen Elli Turkkila jatkoi tätä perinnettä ja laati lapasista ruutumallin sekä ensimmäisen kirjallisen neuleohjeen.
TAITO Etelä-Karjala on koonnut ja myynyt erilaisia käsityöpaketteja jo usean vuoden ajan. Paketti helpottaa työhön tarttumista, kun ohjeisiin sopivia lankoja, työvälineitä ja muita mahdollisia nippeleitä ei tarvitse haalia kokoon monesta eri paikasta.
-Ajatuksena on ollut tehdä pikku hiljaa paketteja paikallisista lapasista. Parikkalan lapasen kohdalla edessä on seuraavaksi sopivan langan valitseminen, Koskimäki paljastaa.
Perinnelapasen materiaalin pitää olla täyttä villaa ja mielellään suomalaista alkuperää. Luumäen lapasessa käytetään Mikkelin Hiirolassa toimivan Pirtin kehräämön lankaa, ja Parikkalan lapasen kohdalla päädytään ehkä samaan tavarantoimittajaan.
-Mitään muotilankoja ei ainakaan voi käyttää. Valitettavasti lankamaailma kapenee koko ajan ja kotimaisia vaihtoehtoja on tarjolla yhä vähemmän, Koskimäki harmittelee.
JOS kaikki sujuu suunnitelmien mukaan ja loppuviilaus onnistuu, Parikkalan lapasen käsityöpaketti ehtii sopivasti tuleville joulumarkkinoille. Tuotteelle povataan menestystä, sillä entisten ja nykyisten paikkakuntalaisten lisäksi perinnelapasista pitävät myös turistit ja persoonallisten pikkulahjojen ostajat.
-Pakettia on helppo myydä, kun on selkeä tuote tarjolla, Koskimäki tähdentää.
Eteläkarjalaisten perinnelapasten kirjoa aiotaan kasvattaa tulevaisuudessa. Seuraavaksi Taito Etelä-Karjalassa ryhdytään ideoimaan Lappeen lapasta.
-Meihin voi ottaa yhteyttä kaikessa, mikä liittyy vanhoihin lappeelaisiin lapasiin. Lopullinen malli voidaan koota monestakin eri perinnelähteestä, Koskimäki vihjaisee.
KUVATEKSTI
Seppo Rautiovaara
Parikkalan lapanen
Ohjeita lapasenneulojille
Luumäen lapasen ohje on julkaistu elokuussa 2008 Suuren käsityölehden numerossa 15.
Eritasoisia lapasen ohjeita netissä esimerkiksi www.kaspaikka.fi, www.novita.fi, www.ullaneule.net ja www.fiinaneule.fi.