Rautjärven kansallispukua koristaa verkapäähine

Rautjärven emännänpuvun puseron väri saatiin aikoinaan paisukarveesta.

Anssi Kemppinen

RAUTJÄRVI. Tänä vuonna on pukujuhla. Rautjärven kansallispuku täyttää 50 vuotta.

-Esittelemme kansallispukua ja emännän pukuja tänään Rautjärven Pitäjäntuvassa, sanoo Rautjärven kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Marjaana Tykkyläinen.

Rautjärven kansallispuvun uusi tarina alkoi vuonna 1960, kun kansallispukujen suurtietäjä professori Toini-Inkeri Kaukonen kokosi puvun marttojen pyynnöstä.

Mallina käytettiin Kansallismuseon rautjärveläisiä kansanpukuaineistoja.

KANSALLISPUVUN mallihistoria ulottuu kuitenkin tyypillisesti jo 1700- ja 1800-luvuille, jolloin tämän mallisia asuja käytettiin oman alueen juhla-asuina.

Kansallispuvut saivat uuden nosteen, kun helsinkiläissivistyneistö alkoi harrastaa pukuja kansallisromantiikan innoittamana 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Siitä lähtien suosio on noussut ja laskenut sekä levinnyt viimein maaseudullekin.

-Rautjärvellä pukuja on paljon, koska niitä valmistettiin kansalaisopiston kursseilla. Rautjärven kansallispuvussa on erikoista leveä verkapäähine ja vaimon huntu, sanoo Tykkyläinen.

Vyöllä roikkuu jopa puukko ja jaloissa on värjäämättömät nahkalipokkaat.

Lähiseuduilla on aikoinaan katseltu naapurin naapureidenkin asusteita. Tykkyläisen mukaan Rautjärven kansallispuvussa on paljon samaa, kuin mitä on Joutsenon, Ruokolahden ja Jääsken kansallispuvuissa.

TYKKYLÄINEN nostaa esille myös Rautjärven emännän puvun, jonka Rautjärven Marttojen Paikallisliiton puheenjohtaja Laina Matikka suunnitteli vuonna 1976.

Puvussa on neljä erilaista puseroa ja kaksi hametta. Muun muassa hameen malli saatiin paikallisen kodin kätköistä.

-Emännän puvun puseron ruskea sävy saatiin aikoinaan, kun kangas värjättiin paisukarveella.

Emännän pukua voidaan käyttää silloin, kun kansallispuku tuntuu liian juhlalliselta. Esimerkiksi kodin juhlissa.

Pukuja esitellään Rautjärven Pitäjäntuvan juhlassa tänään 24.10. kello 15.00. Samalla julkistetaan yhdistyksen teettämä kotiseutukalenteri. Pitäjäntupa sijaitsee Rautjärven kirkon vieressä.

KUVATEKSTI

Anssi Kemppinen

Salme Haapion päällä on Suoma Kokon tekemä Rautjärven kansallispuku.

Rautjärven emännän puvun on suunnitellut Laina Matikka. Pukua kantaa Raili Tervonen.

Kirjoittaja:
Anssi Kemppinen