Elina Kemppainen
SAIMAAN ammattikorkeakoulun johdossa on määrätietoinen nainen. Sama kuvailu toistuu rehtori Anneli Pirttilästä puhuttaessa.
Lähipiiri, työkaverit ja yhteistyökumppanit pitävät Pirttilää rohkeana ja itsevarmana johtajana, jolla on näkemystä. Heille on myös näyttäytynyt nainen, joka sopivassa tilanteessa heittää huumoria keventämään raskasta neuvottelutilannetta ja heittäytyy innolla pohdiskeleviin keskusteluihin vetämässään kirjallisuuspiirissä.
Suunnan tietäminen on rehtorille tarpeen, sillä ammattikorkeakoulu on pyörityksen keskellä.
Omistajien aloitteesta selvitetään mahdollista yhdistymistä Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen kanssa. Lappeenrannan Pohjolankadulla on jo täysi työ menossa ensi syksyn muuton valmistelussa. Silloin yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tiivistyy, kun ammattikorkeakoulu muuttaa Skinnarilan kampukselle.
Pirttilä on muutosten keskellä pitänyt kiinni omasta näkemyksestään.
– Hän ajaa ammattikorkeakoulun etua. Se on ollut selvästi hänen tavoitteensa. Hänellä on oma visio, miten hän näkee ammattikorkeakoulun tulevaisuuden, kuvailee pitkäaikainen yhteistyökumppani, LTY:n rehtori Ilkka Pöyhönen.
Tämä visio on Pirttilän mukaan ylläpitää Etelä-Karjalassa mahdollisimman monipuolista koulutustarjontaa, joka palvelee juuri tätä aluetta.
Ammattikorkeakoulussa työskentelevän yliopettajan Tuija Nummelan mukaan Pirttilästä näkyy hänen intohimoinen suhteensa työhön. Hän arvioi, että Pirttilän pitää olla vahva kaikilla areenoilla, koska paikka miesten maailmassa ei ole helppo.
– Hän on älykäs nainen ja joutuu viemään läpi isoja prosesseja. Miesjohtajista puhuttaessa vahvaa ja voimakasta pidetään positiivisena asiana. Naisia tarkastellaan eri lailla.
PIRTTILÄN kanssa työskentelevät ovat saaneet tottua siihen, ettei asioita kaunistella. Rehtori ei pidä kiertelystä tai kaartelusta.
– Suoraa puhetta puolin ja toisin. Meidän välillämme se on ehkä vielä suorempaa, koska olemme työskennelleet läheisesti kahdeksan vuotta, ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Terttu Kauranen naurahtaa.
Pirttilän tyyli on tullut tutuksi myös yhteistyökumppaneille. Ilkka Pöyhönen kuvailee yhteistyötä mielenkiintoiseksi.
– Olemme pallotelleet pingistä monta kertaa, mutta sehän pitää virkeänä.
Pöyhösen mukaan yhteistyö Pirttilän kanssa sujuu, kunhan löydetään yhteinen maali.
Jos näkemykset eivät satu yhteen, yhteistyö voi olla vaikeampaa. Pirttilä itsekin myöntää, että silloin pöydän toisella puolella voi olla vaikea olla.
Neuvottelukumppanit kertovat silti arvostavansa Pirttilän rehellisyyttä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtorin Ragnar Lundqvist pitää keskusteluyhteyttä hyvänä, vaikka yhteistä ammattikorkeakoulua ei neuvotteluissa syntynytkään.
– Kun olemme keskustelleet yhteistyöasioista, olemme tuoneet esiin omia näkemyksiämme. Joskus ne eivät ole kohdanneet toisiaan, mutta meillä on ollut hyviä keskusteluja.
PIRTTILÄ tuli korkeakoulumaailmaan teollisuuden palveluksesta. 1980-luvulla hän aloitti uransa toimittajana ja työskenteli muun muassa Yleisradiossa ja Etelä-Saimaassa.
Etelä-Saimaan eläkkeellä oleva toimittaja Antti Munnukka uskoo, että Pirttilä olisi tehnyt hyvän uran toimittajanakin. Työpaikalla hän oli aurinkoinen ja ahkera.
– Muistan aina, kun hän tuli silloiselta teknilliseltä korkeakoululta ja teki jutun siitä, että nyt on keksitty uusi ihmeellinen asia maailmaan: näpelöitävä tietokone. Se oli Annelin huippujuttu.
UPM-Kymmenen silloinen markkinointijohtaja Harry Herold oppi puolestaan tuntemaan ihmisen, jolla oli koko ajan uusia ideoita ja joka halusi eteenpäin. Heroldin mukaan Pirttilän johtajankyvyt tulivat silloin selvästi esiin, sillä hän innosti tiiminsä porukan hyvin mukaan.
AMMATTIKORKEAKOULUN liiketalouden koulutusjohtajana Pirttilä aloitti vuonna 2000. Vuotta myöhemmin hän aloitti koko korkeakoulun rehtorina. Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen arvostaa sitä, että rehtori on kiinnostunut opiskelijoiden kuulumisista.
Kritiikkiä Pirttilä saa ainoastaan tilanteesta, jossa tiedotus ei pelannut. Opiskelijat eivät saaneet ajoissa tietoa Skinnarilaan muutosta ja epätietoisuus jylläsi. Räsäsen mukaan Pirttilä paikkasi tilanteen nopeasti ja asiasta käytiin avointa keskustelua.
Opiskelijakunnan pääsihteerin Susanna Kauppisen mukaan rehtori kohtelee ihmisiä tasavertaisina. Kauppinen on yksi kirjallisuuspiirin jäsenistä. Piirissä on huomattu, että Pirttilä tarttuu mielellään venäläisiin klassikoihin ja ruotsalaisiin dekkareihin. Piirin keskustelu on välitöntä ja mielipide-erot sallitaan.
Hyväntuulisuus näkyy myös nykyisellä työpaikalla. Kun Pirttilä tulee töihin aamulla, hän hymyilee ja toivottaa hyvää huomenta. Se tekee sihteeri Eeva Hyvösen iloiseksi.
– Hän harvoin tulee huonolla päällä.
PIRTTILÄN puoliso, LTY:n professori Timo Pirttilä toteaa, että kiireisen työn vastapainoksi kotona Anneli Pirttilä harrastaa lukemista, musiikin kuuntelua ja on juuri elvyttänyt vanhan neulomisharrastuksensa.
Ensi viikolla ammattikorkeakoulun harrastetunnilla harjoitellaan kantapään tekoa.
– Nämä ovat aika rauhallisia harrastuksia verrattuna työelämään. Eivät niin haastavia ja aktiivisia, vaan rentouttavia.
Puolisokin toki tunnistaa määrätietoisen ihmisen, jolla on rohkeutta kokeilla uusia asioita.
Anneli Pirttilä
Syntynyt: 1955 Lappeenrannassa.
Koulutus: Tekniikan tohtori 1997. Väitöskirjan aiheena kilpailijaseuranta.
Perhesuhteet: Puoliso Timo Pirttilä, kolme aikuista lasta ja kaksi koiraa.
Ura: 1980-luvulla toimittajana eri tiedotusvälineissä. 1990 lähtien UPM-Kymmenen palveluksessa, muun muassa Market Intelligence -osaston päällikkönä. Ammattikorkeakoulussa vuodesta 2000.
Asuu: Skinnarilassa.
Vapaa-ajan puuhat: Henkinen liikunta, kuten kirjallisuus.