Tekstit Minna Mäkinen, Matti Veijalainen
Kuvat Kai Skyttä
Vuoksen kehittämispyrinnöt ovat jatkuneet sitkeästi jo vuosikymmenet. Tuorein on käynnissä parhaillaan. Tulevien suunnitelmien pitää palvella sekä imatralaisia että turistivirtoja.
Vuoksen menneisyydessä kala on ollut välillä myötä-, välillä vastavirrassa.
Klubi
Alussa ovat lohia vilisevä Vuoksi, britit ja venäläiset. Pietarissa asuvat englantilaiset liikemiehet perustavat 1875 The Wuoksi Fishing Clubin. Venäläisylhäisö kalastaa Imatran hoveistaan käsin.
Vankkaharteisille paikallisille soutajille kala tuo tulonlisää, kun jättisaaliita kiskotaan kuiville.
Viemäri
Vuosisadan vaihduttua Vuoksen matkailu ja kalastus hiipuvat loistostaan. Raja menee kiinni, ja Imatrankoski kahlitaan. Suomen suurin vesivoimala Imatrankosken voimalaitos valmistuu 1929.
Yläjuoksulla imatralainen metsäteollisuus tekee lopullisen läpimurtonsa 75-vuotisjuhlavuotta viettävän Kaukopään tehtaan valmistuessa. Aluksi sellunkeitosta syntyvä raha paitsi haisee, myös vaahtoaa vedessä vuosikymmeniä. Maittava punalihainen on muisto vain.
Visiot
1960-luvulle tultaessa Vuoksi rypee yhä pohjamudissa. Imatran matkailusuunnitelma 1973 arvioi kalastusmahdollisuudet Imatralla vähäisiksi. Vuoksen kaksi uimalaa on suljettu.
1974 ollaan jo sitä mieltä, että joen vesi puhdistuu tulevaisuudessa.
Vuoksen kiviä käydään kääntelemään ahkerasti: kehittämissuunnitelmia päivitetään enintään vuosikymmenen välein.
Huimimmat visiot, kuten sukellusvenekahvila, Vuoksen alituskäytävä tai tähtitorni keskelle virtaa jäävät toteutumatta.
Käyttökelpoiseksi ideaksi muistellaan edelleen Vuoksen suurta suihkulähdettä.
Veteraanivisionääri ei ole haudannut myöskään Vuoksen varteen rakennettavaa Suomen matkailumuseota. Vielä on vaikuttajina Helsingin herroja, jotka aikanaan olivat asian päällä.
Puhdistus
Vuoksi kirkastuu. Joesta tulee erityiskalastusalue.
Vuoksen kalalupia kaupunki myy noin 2 000 vuodessa. Vuonna 1983 alkanutta kauppaa vilkastuttavat venäläiset. Lupatulot käytetään kalaistutuksiin. Lohien pääistukas on vuoksenkantainen järvitaimen. Nykyään istutetaan myös kirjolohta.
Syntyy idea sammen uittamisesta jokeen. Rajansa vetää raha. Viiksiniekan istutus tulee hintoihinsa, vaikka poikasia ei tarvitsisi hakea Tainionkosken kalalaitosta kauempaa. Suomeen luontoon kuulumattoman kalan mulauttaminen Vuokseen on myös mutkikkaan lupaprosessin takana. Enää kieltoa sammen siirtämisestä altaasta vapaaseen veteen ei ole. Kuningasajatus elää yhä.
Kalabisneksessä Vuoksea alkaa lupamyynnin myötä hyödyntää kaupungin kalastuspiste, myöhemmin yrittäjävetoinen Varpasaaren kalastuspuisto. Tänä päivänä yrittäjällä on myös uuden tulemisen tekevän Karjalaisen kotitalomuseon avain.
Herätys
Imatran kupeeseen Rauhaan kohoaa vauhdilla Pohjoismaiden suurin matkailukeskittymä. Se pakottaa Vuoksen varrenkin reagoimaan. Ei voi jäädä vain kiertämään Vuoksen lenkkiä, vaikka se imatralaisten suosikkiharrastus onkin. Vuoksi ympäristöineen halutaan valmistella vastaanottamaan matkailijavirtoja ohjatusti.
Vuokselle synnytetään parhaillaan yleissuunnitelmaa. Museovirasto on inventoinut alueen muinaisjäännökset ja konsultti lintu- ja luontokohteet. Imatravetoinen, pääosin julkisrahoitteinen hanke päättyy maaliskuuhun. Syntyvät suunnitelmat vaativat toteutuakseen lisää julkista rahaa.
Valokeilassa on yhä edelleen Vuoksen kalastuksen kehittäminen. Puitteet on laitureineen ja kalankäsittelypaikkoineen saatava kuntoon, jotta kalastajat läheltä ja kaukaa vaeltavat virralle. Tärkeintä on kuitenkin, että Vuoksessa riittää kalaa.
Joelta paikallistetaan jalostukseen kalojen kutupaikkoja, jotta saaliin saanti ei tulevaisuudessa jää yksin istutusten varaan.
Tainionkosken alajuoksulle jo rakennetulle lippoamislaiturille on tunkua. Muikun nousua käyvät hartaan hiljaisuuden vallitessa todistamassa niin kalastajat kuin turistitkin.
Fokus
Tulevaisuuden matkailijavirtoja ohjaillaan sopiviin Vuoksen varren luonto- ja historiakohteisiin monikielisin opastetauluin. Siipiveikkojen bongaukseen suunnitellaan yhtenäisiä lintulavoja.
Suunnitelmien laatijat ovat tietoisia siitä, että kehittämisen pelisäännöt ja fokus on pidettävä kristallinkirkkaina. Niukat eurot on suunnattava oikein. Vuokseen kohdistuu monenmoisia käyttöintressejä ja toiveita.
Vuoksen on säilyttävä jatkossakin imatralaisten omana latautumis- ja virkistymispaikkana. Heitä ja kaikkia muitakin varten voitaisiin aluksi rakentaa uusi iso laituri kaupungintalon kohdalle, heittää mies rannalta.
Elintärkeää on hyödyntää matkailun mahdollisuudet.
Paperitehtaan sijaan on uutta tai uusvanhaa elämisen ja olemisen kivijalkaa rakennettava kävijöistä läheltä ja kaukaa.
Päivi Virta-Salo
Näkymä Mellonlahden patotieltä.
Valtionhotellin torni.
Lippoamislaiturin portaat.
Varpasaaren kalastuspuisto.
Mattolaituri itärannalla.
Vuoksen pituus Suomen puolella on noin 15 km.
Kokonaispituus Saimaalta Laatokalle on noin 150 km.