Jyrki Nuottimäki
Venäjällä on merkitystä. Etelä-Karjalan kaupan nykyinen rakenne olisi kovin toisenlainen ilman venäläisasiakkaita.
Venäläisten matkat Suomeen ovat lisääntyneet hurjaa tahtia. Rajakaupan mehevät hedelmät popsii Etelä-Karjala ja erityisesti Lappeenranta, joka kahmii jo nyt Helsinkiä enemmän venäläisten tax free -kaupan euroja.
Lappeenrannan asema hahmottuu tarkasteltaessa myynnin osuuksia. Kokonaismyynnissä Helsinki on ykkönen, mutta tänä vuonna Lappeenrannan verovapaa myynti on ollut suurempi kuin 13:n seuraavaksi suurimman paikkakunnan myynti yhteensä.
Tax free -tilastoja ei kannata tuijotella liikaa. Niiden osuus on reilusti alle puolet venäläisten Etelä-Karjalaan jättämistä rahamääristä.
Tutkimuksiin perustuvan kohtuullisen luotettavan arvion mukaan venäläiset matkailijat ostavat tänä vuonna palveluja ja kaupan tavaroita 280 miljoonalla eurolla Etelä-Karjalassa. Lappeenrantaan jää noin 216 miljoonaa euroa ja Imatralle 62 miljoonaa euroa.
Venäläisten ostosmatkailu ei näytä hiipuvan. Matkojen ja kaupankäynnin kasvu on ollut viime vuodet vahvaa. Juuri nyt näyttää siltä, että sama kehitys jatkuu lähivuosina.
Kehitystä epäileviä Tuomaita ei ole näkynyt julkisuudessa. Virallinen ja toimintoja ohjaava totuus tuntuu olevan se, että ostosmatkailun virta on ehtymätön.
On niitäkin, joita kaupan neliöiden jatkuva rakentaminen jo hirvittää. Pietarissa vieraileva ei voi välttyä havainnolta, että kaupallinen palvelutarjonta on kehittynyt ja monipuolistunut myös Venäjällä. Pietarista löytyy monia täältä tuttuja kaupan toimijoita. Tarvetta shoppailuun rajan takana ei ehkä pian ole.
Muitakin uhkia on. Venäjä otti käyttöön taantuman aikana ulkomaankaupan esteitä, kun se halusi suojata kotimaan teollisuutta. Tullilainsäädäntöönkin voi tulla nopeasti esteitä, jos esimerkiksi vero- ja tullivapaa tuonti kielletään.
Liikkumisvapautta Venäjä tuskin rajoittaa. Todennäköisempää on, että liikenteen pulssi kiihtyy raja-asemilla.
Venäläisten kuluttajien ostovoimaan, rajanylityksiin ja rajakauppaan liittyvät tilastot ja tutkimukset eivät tue epäilyjä matkailun hiipumisesta.
Missään Suomen lähialueilla ei ole niin nopeasti kasvavaa taloutta kuin Venäjällä. Pietarin alueella asuu noin 6,5 miljoonaa asukasta. Kun talouden kasvukehitys on hyvin kulutusvetoista, se näkyy ja tuntuu myös rajan takana Suomessa.
Venäläinen hakee Suomesta laadukkaita tavaroita ja parempaa palvelua. Hänelle on elämys lähteä ulkomaille. On mukavaa, kun kaikki tuntuu järjestäytyneeltä.
Sekin on hyvä muistaa, että neljä viidestä pietarilaisesta ei ole vielä käynyt Suomessa, jota he pitävät kolmanneksi houkuttelevimpana matkailumaana. Etelä-Karjalan asemaa parantaa se, että Lappeenrantaan ja Imatralle on helppo tulla, ja täältä pääsee nopeasti takaisin kotiin autolla tai junalla.
Monet haluavat tulla myös uudelleen. Verovapaiden ostosten euromäärällä mitattuna Lappeenrannan Galleria on Suomen 73 kauppakeskuksesta suurin jo toista vuotta. Galleria järjesti joulun avauksen viime viikolla yhdessä tax free -palveluja hallinnoivan Global Blue Finlandin kanssa. Päivän aikana venäläiset matkailijat tekivät lähes 400 uutta tax free -korttisopimusta.
Aikanaan ajateltiin, että matkailu Suomeen hiipuu, kun rikkaat venäläiset porhaltavat ostoksille New Yorkiin, Pariisiin ja muualle maailman metropoleihin. Rikkaat tekevätkin niin.
Etelä-Karjalan kannalta olennaisempaa on se, että Venäjän keskiluokka vaurastuu ja laajenee. On loogista ajatella, että se porukka lomailee mielellään lähellä, tulee ostoksille ja käyttää erilaisia palveluja.
Tänä vuonna venäläisten palveluihin käyttämä rahamäärä on kasvanut tuoteostoja enemmän. Se kertoo myös matkustajaprofiilin muutoksesta. Ylempää keskiluokkaa on ollut liikkeellä aiempaa enemmän, kun taantuma leikkasi tavallisen työväestön matkailua.
Venäjän talous kasvaa keskipitkän aikavälin ennusteiden mukaan 45 prosenttia vuodessa.
Kotitalouksien inflaatiolla korjatut tulot eli reaalitulot ovat lisääntyneet lähes koko 2000-luvun 1015 prosenttia vuodessa. Suomalaisittain ajateltuna luvut ovat huikeita.
Venäjällä tulojen kasvu lähti tosin alhaiselta tasolta, mutta kehitys on ollut nopeaa. Ennusteiden mukaan kotitalouksien ostovoima vahvistuu edelleen, vaikka vauhti voi hieman hidastua tulevaisuudessa.
Rajan tällä puolella ostovoiman hiipumisen merkit eivät näy, eikä siihen edes uskota. Väestöpotentiaali on runsaan parin sadan kilometrin säteellä niin iso, että sieltä riittää paksuja siivuja tännekin.
Riittoisuutta tukee myös venäläinen kulutusmentaliteetti. Ympäristö- tai kulutuskriittisellä ajattelulla ei ole suurta sijaa, pikemminkin kerskakulutuksen ihannointi vain voimistuu.
Etelä-Karjalassa ajatellaan, että sehän on vain hyvä, kun rahaa tulee sisään alueen ulkopuolelta. Ihmettä ei ole jääty katselemaan tumput suorana. Maankäyttöön, kaavoitukseen ja palvelutarjontaan on panostettu voimakkaasti.
Pelkästään Lappeenrannassa on kaupan neliöitä asukasta kohti yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla ellei jopa enemmän. Vuonna 2008 kerrosneliöitä oli jo 210?000 ja vuoteen 2025 mennessä neliöiden pitäisi kaksinkertaistua.
Venäläismatkailun bonukset näkyvät jo nyt väkevästi Etelä-Karjalassa.
Rajavartiosto ja Tulli keskittävät toimintojaan kaakkoisrajalle. Kauppa rakennuttaa lisää neliöitä, kiinteistökauppa kukoistaa, lentoliikenne on elpynyt, on Itä-Suomen koulua, teknologia- ja yliopistoyhteistyötä ja niin edelleen.
Venäläiset käyttävät paljon myös alueen matkailupalveluja, ja tulevaisuudessa entistä enemmän Holiday Clubin ansiosta. Rauhan alue kohentaa myös Imatran asemaa kauppapalvelujen tarjoajana. Esimerkiksi Keskon suunnitelmat Citymarketin laajentamisesta ovat jo pitkällä.
Venäläismatkailun ansiosta maakunta on kestänyt talouden kehnoja suhdanteita aikaisempaa paremmin. Perusteollisuuden rinnalle on tullut muita tukijalkoja, jotka tarjoavat uusia työpaikkoja.
Lappeenrannan kaupunki on laskenut, että rajaliikenteen ja venäläismatkailun vaikutus työllisyyteen on ollut tähän mennessä 1?400 uutta työpaikkaa.
Rajan vaikutus näkyy erityisesti kaupan sekä majoitus- ja ravintolatoiminnan työpaikkakehityksessä. Vuodesta 2000 vuoteen 2008 kasvua oli 750 työpaikkaa. Siitä taantuma leikkasi viime vuonna 100 paikkaa pois, mutta tänä vuonna alalle on taas syntynyt uusia työpaikkoja.
Palvelualalla oli viime vuonna 4?500 työpaikkaa ja kaupan alan yritysten liikevaihto oli Lappeenrannassa 32 prosenttia kaikkien yritysten ja yhteisöjen yhteenlasketusta liikevaihdosta.
Esimerkiksi Lappeenrannan vaatekaupan liikevaihto vuonna 2008 oli asukasta kohti yli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna.
Etelä-Karjalassa on myös vahva usko siihen, että läheskään kaikkea ei ole vielä tehty, vaikka Rauhaan jo rakennetaan kylpylähotellin ympärille mittavaa asumisen ja vapaa-ajan viihdekeskittymää.
Maakunnan edunvalvojat heristävät sormeaan ja valittavat, etteivät päättäjät Helsingissä vieläkään ymmärrä rajan muokkaamia Etelä-Karjalan erityispiirteitä ja sen tarpeita.
Maakunta ei enää seiso pelkillä puujaloilla. Kaupasta ja matkailusta on tullut vientiteollisuuteen verrattava toimiala, ja siksi kaupan mitoituksiin halutaan ynnätä Pietari-lisä myös maakuntakaavassa.
Jokainen voi miettiä, miltä maakunta näyttäisi teollisuuden rakennemuutoksen jäljiltä ilman rajan läheisyyttä ja sen yli vyöryvää liikennettä. Kukaan ei enää kysy, mitä meillä oli ennen Venäjää. Se kortti on hyödynnetty tehokkaasti, osin onnella ja osin taidolla.
Juttua varten on haastateltu seuraavia henkilöitä: Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) vanhempi ekonomisti Seija Lainela, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen, Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Timo Puttonen, Etelä-Karjalan liiton tutkimuspäällikkö Pirjo Iivanainen, Lappeenrannan kauppakeskus Gallerian kauppakeskuspäällikkö Sari Mustapää, Keskon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Timo Heikkilä, toimitusjohtaja Pasi Nurkka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy.
Tietoja on kerätty muun muassa seuraavista lähteistä: Lappeenrannan kaupungin toimialakatsaus 2010, Suomen Pankin Venäjä-ennusteet ja -katsaukset, TAK Oy:n rajatutkimusraportti 2008 ja ennakkoraportti 2010, Global Blue Finlandin tax free -tilastot.