Saimaannorpan suojelu voi laajeta rannoille ja jäille

Työryhmä pohtii maankäytön ja moottorikelkkailun rajoituksia norppavesille. Kalastuksen rajoitukset ovat edelleen saimaannorpan suojelun keskeisin keino.

Leena Sallinen

LAPPEENRANTA. Saimaannorpan suojeluun harkitaan tehokeinoja muun muassa rantarakentamisen ja moottorikelkkailun rajoituksista. Ne tulivat esille mahdollisuuksina ja uhkina Lappeenrannassa eilisillan yleisötilaisuudessa, jonka järjesti ympäristöministeriön nimeämä työryhmä.

Sen tehtävänä on tuottaa saimaannorpan suojelun toimenpidesuunnitelma ensi kevääseen mennessä.

Työryhmän ohjausryhmään kuuluva Taipalsaaren kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anni Laihanen kertoi, että Sarviniemen loma-asuntomessujen peruuntuminen on askarruttanut muidenkin Saimaan kuntien edustajia.

– Se on herättänyt kysymyksiä, miten norppien esiintyminen ja liikkuvuus huomioidaan maankäytössä. Jos norppa jossain vilahtaa, pitääkö ihmisen sieltä poistua?

Itä-Suomen yliopisto on tuottanut ja tuottaa saimaannorpan liikkuvuudesta uutta tietoa, kertoi työryhmän projektiryhmän puheenjohtaja, biologi Arto Ustinov Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Hänen mukaansa tutkimustulokset pitää ottaa norppavesien rannoilla huomioon. Miten ne vaikuttavat työryhmän esityksiin, jäi vielä avoimeksi.

Moottoriajoneuvoilla ajoa on norppavesien jäillä rajoitettu toistaiseksi Linnansaaren kansallispuistossa valtion vesialueilla ja Joutenvedelle perustetulla 180 vesihehtaarin norpansuojelualueella.

– On mietitty näitä rajoituksia muuallekin ja tehty alueista suunnitelmia, Ustinov kertoi.

Yleisöstä esitettiin harkittavaksi moottorikelkkailun kieltoalueita myös Puumalan eteläpuolelle. Myös maihinnousukieltoa norpan pesimäluotojen läheisyyteen esitettiin.

Eniten tilaisuudessa puhuttiin edelleen kalastuksen rajoituksista, jotka ovat saimaannorpan suojelun keskeinen keino.

Yleisöstä perättiin norppavesien kalastajille täsmätietoa verkkokalastuksen keväisistä kieltoalueista.

– Pitäisikö rajoitusalueiden kiinteistönomistajille lähettää postissa tiedote ja panna maastoon kylttejä ja muutakin norppatietoa vaikka muovipussissa puihin sidottuna?

Kalatalousväen mukaan tiedon pitäisi siirtyä kalastajille lupien myötä: ainakin aktiivisista osakaskunnista saa verkkomerkkien mukana kartan rajoitusalueista.

Osakaskunnilta edellytetään ensi kesästä alkaen lisää aktiivisuutta myös rajoitusten noudattamisen valvonnassa. Ainakin Suur-Saimaalla siihen on valmius, kertoi Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen, joka on myös Suur-Saimaan kalastusalueen isännöitsijä.

– Venäläiset kalastajat eivät ainakaan toistaiseksi ole olleet ongelma, hän kommentoi tilaisuuden pohdintaa, miten norpan suojelutoimet saadaan myös ulkomaalaisten tietoon.

Kaksi työryhmää norpan asialla

MMM:n seurantaryhmä

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti elokuussa 2008 saimaannorppa ja kalastus -seurantatyöryhmän ja kesäkuussa 2009 sille jatkoryhmän.

Puheenjohtaja on kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM:stä.

Tehtävä on arvioida kalastuksen säätelytoimien vaikutusta saimaannorpan suojelutavoitteiden toimiin sekä alueen kalatalouteen.

Keskeinen seurantakohde on verkkokalastuksen rajoittaminen norppavesillä osakaskuntien vapaaehtoisilla sopimuksilla, joiden uusiminen on meneillään.

Arvioi marraskuun lopulla sopimustilannetta ja helmikuussa rajoitusalueen kattavuutta.

Tarvittaessa MMM voi määrätä rajoitusalueita asetuksella.

YM:n suojelutyöryhmä

Ympäristöministeriö (YM) asetti helmikuussa 2010 saimaannorpan suojelutyöryhmän, joka jakautuu ohjaus- ja projektiryhmään.

Asiantuntijoista koostuvan projektiryhmän puheenjohtaja on biologi Arto Ustinov Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Aluetta ja intressitahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtaja on ylijohtaja Timo Tanninen YM:stä.

Tehtävänä laatia toimenpidesuunnitelma saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Selvittänyt asukkaiden näkemyksiä norpan suojelun tehostamisesta yleisötilaisuuksissa Savonlinnassa (11.10), Varkaudessa (12.10), Joensuussa (19.10) ja Lappeenrannassa (3.11.).

Toimikausi 31.3.2011 saakka.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen