SUOMENNIEMI. Konkurssi kolkuttaa jo Suomenniemen kunnan porstuassa. Maanantaina esitelty kuntaliitoksen esiselvitys ei jättänyt tilaa optimistisille tulkinnoille.
– Nykyisestä kulutuksesta on aika paha lähteä sopeuttamaan. Palveluja ei voi paljon enää tiivistää eikä hallintoa supistaa. Sosiaalitoimen kasvu ylittää moninkertaisesti kunnan rahoitusmahdollisuudet, selvitystä laatinut Eero Laesterä ilmoitti.
Suomenniemi siis huojuu kuilun reunalla eikä kuuluisasta omaisuudesta ole enää apua. Jos budjettivajetta tasattaisiin esimerkiksi Suur-Savon Sähkön osakkeilla, kruununjalokivet olisi myyty vuonna 2017 ja silti kuntaa rasittaisi nopea velkaantuminen ja kova paine nostaa veroprosenttia.
– Jos omaisuutta ei myydä, vaan jatketaan nykyistä mukavaa elämää, veroprosentin pitää olla 27,0 vuonna 2013, 31,5 vuonna 2016 ja lähes 40 prosenttia vuonna 2019, Laesterä varoitti.
Täysi salillinen kuulijoita tuijotti esitettyjä kalvoja hiljaisena. Laesterä maalasi lisää kauheita tulevaisuudennäkymiä.
– Teidän on syytä laittaa kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että eduskuntavaalien jälkeen tulisi sellainen hallitus, joka ei kajoa enää valtionosuuksiin.
NAAPUREISTA annetut kuvaukset eivät nekään naurattaneet. Mäntyharjun hartiat ovat vahvimmat, mutta väestökehitys ja valtionosuudet muodostavat riskin.
Taloudellisesta kurimuksesta kuiville räpistelevällä Ristiinalla on vielä omakin sopeuttamisensa edessä. Savitaipaleen tase heikkenee nopeasti, mutta se voisi ainoana kuntana hyötyä liitoksesta Suomenniemen kanssa.
– Valtionosuuksien saannissa eniten hyödyttäisiin liitoksesta Ristiinan kanssa, Laesterä arvioi.
– Naapurikuntien tilastot antavat aika hyvää pohjaa. Kun pakko tulee, on mietittävä, mikä on Suomenniemelle edullisin ja järkevin ratkaisu, kunnanvaltuutettu Keijo Härkänen (kok.) totesi.
– Pitää katsoa kokonaisuutta. Mikä kaupunki on se, jonka yhteyteen lopulta liitytään, Simo Kauria esitti.
TUNNUSTELEVALLA tasolla käydyssä keskustelussa pelättiin palvelujen ja identiteetin katoamista. Oman seurakunnan arveltiin ainakin häviävän kuntaliitoksen yhteydessä.
– Teillä on nykyisinkin lähinnä vain lakisääteisiä palveluja, joten palvelut eivät voi juuri tästä heikentyä, Laesterä arvioi.
– Identiteetti voi jopa vahvistua kuntaliitoksessa, Hauhon kuntaliitosta läheltä seurannut erityisasiantuntija Aija Tuimala vakuutti.
Tietojenkeruu ja selvityksen täydentäminen jatkuu vielä. Lopullinen raportti julkaistaan 17. tammikuuta.
Kuvateksti
Anne Kokkonen
Kesäsuomenniemeläinen Eero Naakka valotti kuntaliitoskeskustelua Kouvolan näkökulmasta. Tilaisuuteen osallistui ulkokuntalaisia myös ainakin Ristiinasta.
Identiteetti voi jopa vahvistua kuntaliitoksessa.
Aija Tuimala
Nykyisestä kulutuksesta on aika paha lähteä sopeuttamaan.
Eero Laesterä