Categories
Artikkelit

Virvatulet eivät vie Karppista

Seija HackmanLAPPEENRANTA. Vuosi 2010 päättyy Lappeenrannassa jo tuttuun tapaan tulen suhinaan. Taidekoulu Estradin tuliryhmä Virva esiintyy satamatorin uudenvuoden vastaanottajaisissa alkaen kello 21.Muutama vuosi sitten perustetun ryhmän monet jäsenet ovat vaihtuneet, mutta yksi on pysynyt: steinerlukion 3-luokkalainen Teemu Karppinen on ryhmän alkuperäisjäsen ja tulishow-konkari.Vielä konkarimpi Karppinen on Estradissa. Vanhemmat kiikuttivat kokeilunhaluisen nassikan sirkus Tuikkuun, kun tämä oli kolmannella luokalla.-Nuorena harrastin kaikkia lajeja, mutta äkkiä se painottui jongleeraukseen. Se vain oli itselle luontaisin vaihtoehto ja opin nopeasti, Karppinen kertoo.Alkuun välineinä olivat diabolo, keilat ja pallot, sitten soihdut veivät mennessään.-Tuli on näyttävän näköistä ja kuuloista. Ja tuohan se mukanaan haasteita. Tulen kanssa voi sattua kaikenlaista, ellei ole varovainen.Karppinen kääntelee käsiään, joihin on jäänyt muistoja lipsahduksista. Mukana esityksissä ovat aina sammutusvälineet. Harjoitus- ja esiintymisvaatteissa tekokuidut ovat ehdottomassa pannassa.Tuliryhmä treenaa yleensä kerran viikossa, ennen esityksiä useammin. Esiintymisiä on ollut vuodessa kymmeniäkin.Karppisen kalenteriin mahtuu lisäksi itsepuolustuslajeja, mutta myös ihan muuntyyppistä ohjelmaa: hän on sekä koulunsa oppilaskunnan että Suomen steinerkoulujen oppilasyhdistyksen puheenjohtaja.Lisäksi hän työskentelee Etelä-Saimaan pr-henkilönä ja aloittaa vuodenvaihteen jälkeen myös nuorten sivun yhtenä kirjoittajana.-Kun mukana on vielä sellainen pieni mutta merkittävä osa-alue kuin koulu, niin arkipäivät täyttyvät, Karppinen tuumii.Karppinen sanoo pyrkivänsä parhaimpaansa kaikessa mitä tekee. Mitä se tekeminen tulevaisuudessa on, on vielä auki. Kokeilunhalu elää yhä vahvana.Lukiota riittää vielä vuodeksi, ja sen jälkeen on tiedossa asepalvelus Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa. Karppisen toiveissa on kova fyysinen koulutus ja paljon haasteita.Virva-ryhmän treeneihin ei Pohjois-Karjalasta ehkä pääse.Jongleeraus on Karppisen mukaan kuitenkin kuin pyörällä ajo: kun sen kerran oppii, sitä ei koskaan unohda.Ei unohdu myöskään Estradi.-Ei pysty sanoilla kuvailemaan mitään yksittäistä kokemusta, kaikesta on niin hyviä muistoja, Karppinen sanoo.Parasta antia ovat kuitenkin ystävät. Esimerkiksi Estradin mainetta niittänyttä Kalevalaa viilattiin vuosi kymmenien tekijöiden porukalla. -Ryhmä hitsautui tiiviiksi, kun räntäsateessa kesäteatterilla keväällä treenattiin, Karppinen myhäilee.KUVATEKSTIMika StrandénTuli lumoaa, mutta sen kanssa ei ole leikkimistä. Teemu Karppinen on yksi taidekoulu Estradin tuliryhmän alkuperäisjäsenistä.





Categories
Artikkelit

Freskot nostavat Saaren kirkon maalaushintaa

Anssi Kemppinen PARIKKALA. Parikkalan seurakunta maalauttaa Saaren kirkon sisätilat.Haasteena on alttarifresko, joka on yksi Suomen suurimpia. Kirkon holvikaarissa on lisäksi seurakuntalaisten lahjoittamia seinä- ja koristemaalauksia.-Freskojen säilyttäminen nostaa kyllä hintaa. Meillä ei ole vielä minkäänlaista arviota, paljonko työ maksaa. Asia käsitellään ensi vuonna, sanoo kirkkoherra Erkki Lemetyinen.Lemetyisen mukaan kirkko maalataan, koska sisätilat ovat likaantuneet. Osin lika on tullut kynttilöiden noesta ja myös ulkopuolelta on tullut vähän vesivuotoa.SAAREN kirkon maalausurakan hinta ei tosin nouse lähellekään viime aikojen isoja kirkkoremontteja, joita on suunniteltu tai tehty maakunnan seurakunnissa.Savitaipaleen seurakunta aikoo laittaa kivikirkkonsa tornin kuntoon noin 2,4 miljoonalla eurolla.-Työ aloitetaan nyt räystäskourujen korjauksella. Tornin korjaus alkaa parin kolmen vuoden kuluttua, sanoo talouspäällikkö Mervi Ukkonen.Lappeenrannan kirkon iso peruskorjaus nieli kaksi miljoonaa euroa. Viimeisenä laitettiin kupolit paikalleen vuonna 2008.RAKENNUSKOHTEISIIN voi hakea avustusta kirkon keskusrahastosta. Jaettavaa on vuosittain noin viisi miljoonaa euroa.Summa on pysynyt samana, vaikka kirkosta on lähtenyt jäseniä ja seurakuntien talous on huonontunut.-Ensi vuonnakaan ei tule merkittäviä muutoksia, ehkä mennään vain pienempiin summiin, sanoo yliarkkitehti Antti Pihkala Kirkon keskushallinnosta.Pihkalan mukaan tänä vuonna avustusta haki noin 60 seurakuntaa, joista yli puolet sai avustusta.TUKEA voi saada kustannuksista 10-90 prosenttia. Köyhempi seurakunta saa enemmän ja rikkaampi vähemmän tai ei lainkaan.-Me olemme joutuneet maksamaan remontit kokonaan itse. Kirkon avustukset on tarkoitettu pienille seurakunnille, kommentoi Lappeenrannan seurakuntayhtymän talousjohtaja Irmeli Hakkarainen.Savitaipaleen seurakunta on saanut nykyiseen remonttiin avustusta 17 prosenttia. Parikkalan aiemmissa remonteissa avustus on ollut kustannuksista viidennes.PUNATIILINEN Saaren kirkko on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema ja valmistunut vuonna 1934.Alttarifreskon on maalannut taiteilija Laila Järvinen ja seinämaalaukset taiteilija Emil Ruokolainen.Ruokolainen on koristellut seinät myös Launiksen suunnittelemassa Karjalan Lumivaaran kirkossa, joka on rakenteeltaan lähes kopio Saaren kirkosta.Ruokolaisen käden töitä löytyy myös Kolmen kruunun ravintolasta Helsingin Liisankadulta.KUVATEKSTIKai SkyttäParikkalan Saaren kirkon alttarifresko on Suomen suurimpia alttaritauluja. Sen koko on 44 neliömetriä.




Categories
Artikkelit

Lemi loistaa Teräsbetonin videolla

Antti Hyyrysen ohjaamassa videossa Teräsbetonin muusikot ahmivat särää ja juovat olutta Lemin museotuvassa. Kitaristi Arto Järvinen osoittautui synnynnäiseksi hevosmieheksi.