Kuukausi: joulukuu 2010

Yhteys on ollut positiivinen yllätys venäläismatkaajille. Liikennöitsijät toivovat, että bussivuoroja mainostettaisiin.

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Joutsenossa 20 vuotta toiminut ravintola Pizzapojat on myyty. Uusi omistaja on joutsenolainen Jori Salonen. Kauppakirjat allekirjoitettiin tiistaina.Juha Räisänen ja Juha Turkia perustivat kovaan suosioon nousseen pitserian vuonna 1990. Viimeiset neljä vuotta Räisänen on johtanut pitseriaa yksin.— Olen aina silloin tällöin miettinyt myymistä. Nyt sattui sopiva ostaja kohdalle, Räisänen kertoo.Salonen ei lähde ravintolabisnekseen pystymetsästä. Hän on noin vuoden verran pyörittänyt Imatralla Osmo’s Cafe -kahvilabaaria.Pizzapoikien pitsat tehdään kaupan jälkeen samoilla resepteillä kuin tähänkin asti. Salonen suunnittelee lisäävänsä ravintolan tarjontaan jossakin vaiheessa pitsojen rinnalle myös muita vaihtoehtoja.Pizzapoikien yksi vakituinen työntekijä jatkaa uuden työnantajan palveluksessa.Joutsenossa toimii tällä hetkellä alle viisi pitseriaa. Räisäsen mukaan Pizzapojat on pärjännyt kilpailussa hyvin.— Meillä käy säännöllisesti asiakkaita Imatralta, Lappeenrannasta ja Helsingistä asti.Räisäsen mukaan pitsan menekki lähti viitisen vuotta sitten hienoiseen laskuun. Tänä vuonna kauppa on kuitenkin taas käynyt mukavasti.

Mielenterveys-päivystykseen on tullut oletettua enemmän uusia asiakasryhmiä. Isossa myllerryksessä useilta kuntoutujilta pääsi hoitosuhde katkeamaan hetkeksi tutun terapeutin kanssa.

Matti RiiheläLUUMÄKI. Presidentti P.E. Svinhufvudin kotikartano Kotkaniemen tulevaisuus on hahmottumassa Luumäellä uusille urille. Jos nykyiset suunnitelmat toteutuvat, Kotkaniemestä ryhdytään luomaan Suomen itsenäisyyden ajan museota ja kulttuurimatkailukohdetta.Luumäen kunnan, Museoviraston, Svinhufvudin muistosäätiön, Etelä-Karjalan museon ja Etelä-Karjalan liiton edustajat ovat neuvotelleet ja valmistelleet asiaa syksyllä sen jälkeen, kun Museovirasto kertoi aikomuksistaan lakkauttaa museotoiminta Kotkaniemessä.Luumäen kunnanjohtaja Terttu Heimala iloitsi maanantaina Taavetissa, että neuvotteluissa on saavutettu työvoitto. Museovirasto on suostunut hallinnoimaan kehityshanketta. Luumäen kunta puolestaan on luvannut osallistua ainakin ensi vuonna Kotkaniemen markkinointiin.-Museon kävijämäärää yritetään lisätä selvästi aiemmasta.SEURAAVAKSI tehdään esiselvitys, jolla määritellään Kotkaniemen kehittämistavoitteet. Esiselvityksen kustannusarvio on 65 000-100 000 euroa. Kustannuksiin haetaan avustusta ELY-keskukselta. Avustus voi olla maksimissaan 75 prosenttia.-Kunta on mukana esiselvityksessäkin pienellä panoksella. Avustuksen jälkeen kenellekään ei jää suurta maksuosuutta, selitti Terttu Heimala.Esiselvitys valmistuu ensi vuonna. Sen jälkeen on toteutusvaiheen vuoro. Sen kustannukset voidaan haarukoida vasta esiselvityksen jälkeen.-Kysymyksessä on useamman vuoden aikana toteuttava hanke. Rahoituspaketti on mittava, ja se vaatii aikanaan valtiovallankin apua.KUVATEKSTIMatti RiiheläMuseotoiminta on saamassa jatkoa Kotkaniemessä.

30 000 neliön purkaminen maksaa yli miljoona euroa. UPM päättää ilmeisesti syksyllä, rakennetaanko tehdasalueelle biopolttoainelaitos.

LAPPEENRANTA. Joutsenon keskustassa aloitti joulupäivänä uusi yökerho Penny Night. Toimitusjohtaja Jonna Suppolan mukaan avajaiset vetivät väkeä paljon.— Uskomme, että yökerhon on mahdollista menestyä Joutsenon kokoisessa paikassa. Nyt sitten selviää, olemmeko oikeassa. Kovasti ainakin olemme satsanneet, Suppola sanoo.Yökerhoon mahtuu kerralla 200 juhlijaa. Ikäraja on 18 vuotta. Suppolan mukaan kohderyhmä tarkentuu, kun selviää, minkä ikäisiä ihmisiä ravintola vetää parhaiten.Penny Night on Joutsenon ainut ravintola, joka saa olla auki aamuneljään asti. Etelä-Karjalan osuuskaupan omistama Villipippuri on viikonloppuisin auki aamukolmeen.Penny Night on auki viikonloppuisin ja tilanteen mukaan myös juhlapyhien aattoina.Yökerhon taustalla on Suppolan lisäksi Jari Niiranen, joka pyörittää Joutsenossa uuden yökerhon lisäksi myös kahta muuta ravintolaa: Penny Pubia ja Tuki-Rastia. Tuki-Rastin Niiranen osti Joutsenon Kullervolta reilu vuosi sitten.

URPO TIAINEN lupaa luistavia kinkunsulatusviikkoja imatralaisille sekä vieraille. Hiihtoladut ovat kunnossa, ja liikennesäännöt käyttäjille löytyvät myös venäjäksi.Imatralla on panostettu erityisesti Ukonniemen vapaa-aikakeskuksen latuverkostoon. Kaupungin läntisellä alueella latu-uria on noin 50 kilometriä. Huolto pelaa: baanat ajetaan alueen latutiimipäällikön Tiaisen johdolla auki keleistä riippuen joulutauon jälkeen taas vaikka joka aamu.Urpo TIAISEN mukaan Imatralla hiihtäjien määrä on kasvussa. Yhä enemmän laduilla liikkuu myös nuorta väkeä, joka näyttää löytäneen murtsikkahiihdon uudelleen vanhan ajan lumitalvien palattua. Se tarkoittaa, että suksijoiden hiihtotaitojen tasossa on entistä enemmän vaihtelua. Siksi Tiainen tiimeineen haluaa tarjota hiihtäjille latujen vaikeusasteiden koko skaalan, vaikka Ukoskassa uusinta uutta on kansainväliset mitat täyttävä vuoden 2012 kisojen kova SM-kilpalatu.Leppoisinta ääripäätä edustaa Lammassaaren ympäryksen jäälatu. Nyt lumimiehet aikovat avata myös sen viime talven mentyä mynkään vesiesteiden takia.-Kerran koetettiin jo, mutta vettä siellä oli välissä taas. Vuodenvaihteen aikaan yritetään uudelleen, Tiainen suunnittelee.LATUMESTARI toivoo hiihtäjien olevan tarkkoina. Latuverkon täydennyttyä hiihtosuunnat ovat voineet eräin kohdin muuttua entisestä.Ajantasainfoa löytyy maastosta sekä pian myös päivityksessä olevilta latukartoilta. Pelisääntöjä Tiainen toivoo kunnioitettavan myös niin, että kävelijät eivät sotkeutuisi laduille hiihtäjien sekaan.-On jalankulku laduilla vähentynyt, mutta vaaratilanteita saattaa yhä sattua.ITSE Tiainen sanoo olevansa huonohko hiihtäjä.-Harrastan hyötyliikuntaa enemmän mökillä. Talvella pilkin ja sulalla sienestän.Vapaa-aikaa Tiainen omistaa myös järjestötoiminnalle. Hän on Työväen Sivistysliiton aktiivi ja kaupungin edustaja Työn Vuoksi ry:n hallituksessa. Kunnallispolitiikka on myös kuulunut kuvioihin. Viime vaalikaudella Tiainen oli Imatran kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja.Työympäristönsä värisävyä Urpo Tiainen valkaisi neljä vuotta sitten. Nuohoustyönjohtajasta tuli liikuntatoimen lumimies Vierumäen kurssit käymällä.-Hyvin olen ulkoliikuntapaikoilla viihtynyt. Aika aikaansa kutakin, Tiainen perustelee ammatinvaihdosta.Matti VeijalainenUrpo Tiainen pitää koneineen ja tiimeineen kunnossa Vuoksen länsipuoliset Imatran ladut.

Korvenkannan kauppapelto ja Ukonniemen vapaa-aikakeskus taipuvat maakuntakaavan muottiin.

TAIPALSAARI. Metalliyrittäjä Jaakko Pöntelin vaikuttaa tyytyväiseltä mieheltä. 69-vuotiaana hän sanoo yhä tekevänsä töitä niin pitkään kuin jaksaa. Omakotitalon pihalla on hieman taloa suurempi metalliverstas, 1978 perustettu Taiter Oy.Verstaassa on kaikki tarpeellisimmat koneet. Työkalujen ja tarvikkeiden järjestys on vain Pöntelinin hallussa.Henkilökuntaan kuuluu Pöntelin ja hänen vaimonsa.— Töihin on edelleenkin mukava mennä. PÖNTELIN tunnetaan hukarin kehittäjänä. Teräaseen jäljet johtavat Ruotsi-Suomen sotavoimiin. Taisteluaseenakin käytetty hukari kulkeutui armeijasta palanneiden talonpoikien työkaluksi.Suurin piirtein samaa kuin ”hukari” tarkoittavat sanat väkipuukko, lyömäri ja lyömäase.Hukari on ollut suosittu etenkin eräretkeilijöiden ja armeijan väen keskuudessa, mutta se sopii vaikkapa puutarhanhoitoon.Jonkin verran hukareita on mennyt myös ulkomaille. HUKARI on voittanut testejä, joissa sen käyttöominaisuuksia erilaisten ”viidakkoveitsien” rinnalla on kehuttu. Miinusta se on saanut juuri ulkoisesta karuudestaan. Pöntelin ei kuitenkaan ole edes harkinnut tehdä siitä koristeellisempaa versiota.Vuosien varrella hukarissa on muuttunut vain kahvan muotoilu. Kahvat ja tupetkin Pöntelin valaa itse muovista.Hukarin terä on viisimillistä, tarkoin valikoitua jousiterästä. Se karkaistu niin, että se pitää teränsä, mutta on vielä kohtalaisen hyvin teroitettavissa. Puolenkilon painosta tulee kapineelle jo melkoinen iskuvoima.Pöntelinillä on parhaillaan vireillä uusia tuotteita, mutta ne ovat vielä herkässä vaiheessa.— Puhutaan niistä sitten keväämmällä.Kuvat Tuuli TruhponenJaakko Pöntelinin Taiter Oy on tehnyt noin 20 000 hukaria.Hukari voisi olla ykköstoive autiolla saarella.

KAUKALON LAITAAN nojaa liian pieni mies.Maailmanmestari, kolminkertainen olympiamitalisti ja Jääkiekkoleijona numero 197 ei ehkä kelpaisi enää yhdellekään liigajoukkueelle. Normaali mies, mutta jäälle 175 senttiä ovat liian vähän, kun maalivahdin kolme tärkeintä tehtävää ovat peittää, peittää ja peittää.- Maalivahtipelissä on nähty jääkiekon kovin muutos viime vuosikymmeninä. Kaikki jätkät ovat tänä päivänä samalla tyylillä tehtyjä, Jarmo Myllys kuvaa.Tulevaisuuden torjujien tärkein valtti alkaa olla neuvolan kasvukäyrä.- Ei katota, saako se poika kiinni, vaan että se on iso.NUORI MYLLYS alkoi torjua kiekkoja 7-vuotiaana Savonlinnan Nätkillä. Idolit seisoivat jäällä suljetussa asennossa eli patjat yhdessä ja pystyssä. Kuumin nimi pienen pojan mielessä oli Vladislav Tretjak.1990-luvulla kiekkoja otettiin kiinni toispolvitorjunnalla, jonka nimiin jotkut valmentajat vannovat vieläkin.Nyt 18-vuotiaiden maajoukkueen ja SaiPan maalivahtivalmentajan käsissä on evoluution uusin tuote. Jäällä on pelkkiä v-tyylin perhosia ja on vielä pitkään, sillä kaikki pikkupoikien idolitkin torjuvat jo samalla tyylillä.Saisiko vanhan liiton torjuja enää itse mitään kiinni, kun komposiittimaila täräyttäisi kiekon kohti maalia?- Enhän minä saisi mitään kiinni, jos menisin maaliin, olisin passiivinen ja lähtisin vain peittämään, Myllys miettii.- Haastaisin entistä enemmän.MYLLYKSEN AIKANA myöhässä olleen molarin hanska heilahti.- Sitten vielä pidit kiekkoa sen aikaa hanskassa, että valokuvaaja ehti ottaa kuvan.Näyttävät torjunnat ovat hävinneet, kun kädet ovat kiinni kyljissä ja polvet valmiiksi vääntyneinä peittämässä jään pintaa. Sivuttain liikutaan toisen jalan luistimella potkaisten, mutta asento pysyy.- Kädet alhaalla, selkä suorana, niin suorana kuin voit olla.- Luotetaan vain siihen peittoon, pelaajien haastaminen on hävinnyt. Nyt vain alistutaan siihen laukaukseen.Maalikoosteissa kiekkoja survotaan sisään maalivahdeista kimmonneista reboundeista, joita puolustajat eivät ehdi siivota.- Tärkeintä on, että saat kiekon kiinni, mutta tärkeätä on, että saat sen haltuun.Kun peli on nopeampaa ja laukaukset kovempia, reaktioilla ei elä. Kädet voi liimata kylkiin kainaloiden peitoksi, kun ylänurkkiin osujat alkavat olla jo harvinaisia laatumiehiä.KAIKKI TORJUJAT ovat samasta muotista, mutta edelleen hyvät maalivahdit saavat kiekot kiinni joka päivä, huonommat joskus. Liigatasolla ei voi Myllyksen mielestä enää alkaa sekoittaa pakkaa eli luoda uusiksi koko torjuntatyyliä.- Isolle maalivahdeille liikkuminen on vaikeampaa. On pirun tärkeätä, että osaat lukea peliä. Liike ei ole niin laaja silloin.Myllys nostaa parhaaksi esimerkiksi hyvien vanhojen ja uusien asioiden sekoituksesta SM-liigassa Teemu Lassilan, joka pelaa paljon pystyssä ja toispolvea, eikä ole pelkkä v-torjuja.V-TYYLISSÄ kiekot tarttuvat, mutta hinta voi olla kallis.Hälytyskellot alkoivat soida kovempaa, kun New York Islandersin organisaatiossa oleva Mikko Koskinen joutui leikkaukseen. Kaksimetrisellä perhostyylin torjujalla oli lonkan kuluma 21-vuotiaana.- Eihän sitä ole tarkoitettu ihmiselle, Myllys kuvaa asentoa.V-tyylissä vahva keskikroppa, lantio ja lonkat ovat avainasemassa.Ensimmäiset v-tyylin miehet ovat jo menetettyjä, mutta nyt fysiikkavalmentajat luovat liikkeitä, joilla venytetään niitä paikkoja, joihin normaalivenyttelyllä ei pääse.V-TYYLIN TUOMA erikoisuus on maalivahtien heikko mailapeli. Elitserienissä pari kertaa maalinkin vipannut Myllys epäilee, että se johtuu huonosta luistelutaidosta.- Otetaan mikä tahansa jengi SM-liigassa, maalivahdit ovat helvetin huonoja pelaamaan mailalla.Myllys epäilee, ettei enää treenata mailalla, eikä passiivisen pelaamisen vuoksi enää edes uskalleta mennä maalin taakse kiekkoja pysäyttämään. V-tyylin vaatimat erittäin terävät luistimet eivät nekään luistelua helpota.- Ennen sanottiin, että maalivahdin pitää olla joukkueen paras luistelija. Nyt ollaan vain v-tyylissä. Tehdään sitä yhtä työtä vain.Muualla voi olla helpompaaMiksi Ville Hostikka ottaa kiekot kiinni Oulussa, mutta ei Lappeenrannassa, Jarmo Myllys?- Samanlaiset näyttömahdollisuudet annettiin, mutta oliko Villellä kuitenkin liian kovat paineet täällä kotiseudulla.- Villelle olisi ollut hyvä käydä Mestiksessä pelaamassa yksi kausi ykkösveskarina.Myllys uskoo, että vaihto Kärppiin loppukaudeksi on Hostikan kannalta hyvä siirto. SM-liigan kolmen pelin viikkotahdissa on tärkeätä, että pää pelaa, eikä maalivahdin taso heittele illasta toiseen.- On paljon esimerkkejä hyvistä maalivahdeista, jotka ovat siirtyneet muualle ja nousseet maajoukkueeseen saakka.Myllys kannattaa urapolun luomista askel askeleelta. A-junioreista Mestikseen ja sieltä SM-liigaan.- Pitää niin sanotusti se oma koirankoppi käydä.