Venttiilin väärä asento vuodatti lipeät Saimaaseen

Pesuvesiventtiili oli inhimillisen erehdyksen takia vika-asennossa. Mustalipeävuoto saatiin rajattua ja puhdistustyöt alkoivat nopeasti.

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Kaukaan sellutehtaan käynnistyksen yhteydessä tuli vuoto Saimaaseen keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Sinne pääsi puhdasvesiviemärin kautta puhtaaseen veteen sekoittunutta suopaa ja mustalipeää.

UPM:n mukaan kyse oli inhimillisestä erehdyksestä johtunut säiliön ylikaato.

Lipeäsäiliön pesuvesiputkiyhteyteen liittyvä vesiventtiili oli avattu, vaikka sen piti olla kiinni. Vesi on päässyt syrjäyttämään lipeää ja suopaa, joka on päässyt seuraavan säiliön puolelle. Siitä lipeä on jatkanut valumista edelleen turva-altaan kautta asfalttikentälle ja viemärin puolelle. Venttiili oli auki viiden tunnin ajan.

Kun vuoto havaittiin, ryhdyttiin yhtiön mukaan välittömästi selvittämään vuodon syytä. Vuotokohdan selvittyä viemärit tukittiin. Vuoto kesti noin yhdeksän tunnin ajan. Saimaaseen päässeen vuodon määrää selvitettiin torstain mittaan.

PUHDISTUSTYÖT tapahtumapaikalla alkoivat heti torstaina. Vuoto saatiin yhtiön mukaan rajattua hyvin ja karkuun päässyttä tavaraa kerättyä talteen.

Ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Pentti Hirvonen ei vielä torstaina täsmentänyt päästöjen suuruutta, koska ne selviävät lähipäivinä ja yhtiö tiedottaa niistä erikseen.

Hirvosen mukaan tapahtumien kulku analysoidaan, ja sen perusteella tarkistetaan käytäntöjä, ohjeistusta sekä tekniikkaa riskien pienentämiseksi edelleen.

Sellutehdas suljettiin tiistaina soodakattilan esilämmitysyksikön korjauksen ajaksi. Vuototapaus hidasti tehtaan käynnistämistä jonkin verran.

Sähkönjohtavuus ja orgaaninen aines koholla

LAPPEENRANTA. Kaukaan mustalipeäpäästö on alustavien ja varovaisten arvioiden mukaan huomattavasti pienempi kuin kesän 2003 onnettomuudessa.

Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus otti purkupaikan lähistöltä vesinäytteet torstaiaamuna. Osa näytteistä saatiin analysoitua samana päivänä.

Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Pena Saukkonen kertoo, että orgaanisen aineen pitoisuudet sekä veden sähkönjohtavuus olivat jonkin verran kohonneet normaalista.

Veden happitilanne oli erinomainen, kun vuonna 2003 vesi oli hapetonta. Vesi oli aistinvaraisesti arvioituna samanlaista kuin se tehtaiden edustalla yleensä on. Väriarvot ovat huomattavasti pienemmät kuin 2003.

SAUKKONEN on vielä arvioissaan varovainen. Päästön todellinen suuruus selviää lähipäivinä. Ravinnepäästöjä eli typpi- ja fosforinäytteitä ei ole vielä analysoitu.

Perjantaina otetaan uudet näytteet tehtaan edustalta. Maanantaina näytteitä otetaan jäätilanteen mukaan joko Luukkaansalmen kohdalta tai Tuosan kupeesta.

Näistä näytteistä viimeistään nähdään päästön todellinen vaikutus, sillä Luukkaansalmi ja Tuosa ovat Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen vakituisia näytepisteitä.

TALVI ON EDUKSI Saimaan vedenlaadun kannalta.

Saukkonen kertoo, että mustalipeä painuu pohjaan. Kylmässä vedessä hajoaminen on hidasta. Näin kalat säilyvät hengissä eikä jätteen hajoaminen syö happea.

Päästö kulkeutuu kohti Luukkaansalmea Vehkataipaleen pumppaamon aiheuttaman virtauksen vaikutuksesta.

Kesällä 2003 suurvahinko

Ilkka Pohjalainen

UPM-KYMMENEN Kaukaan tehtailta pääsi 2003 juhannusseisokin jälkeen Saimaaseen satoja kuutioita suopaa ja useita tuhansia kuutioita neutraloitua mustalipeää. Krp:n esitutkinnassa selvitettiin aikanaan, että päästöt aiheutuivat kolmesta eri tapahtumasarjasta kymmenen päivän aikana juhannusseisokin jälkeen.

Osa yhtiön jätevesien sallituista päästömääristä ylittyi.

Päästöt aiheuttivat muun muassa sameutta, ravinnepitoisuuksien lisääntymistä ja vaahdon muodostumista. Vesi haisi voimakkaasti. Kalakuolemia aiheutui viiden kilometrin alueella tehtaan alapuolella.

Fosforipitoisuuden lisääntyessä myös levien kasvu ja rehevyys lisääntyivät ja kiintoainetta kertyi rannoille.

Vaikutuksen ulottuivat eri asteisina useiden neliökilometrien alueelle ja vaikuttivat parhaaseen loma-aikaan satojen kesämökkiläisten ja ranta-asukkaiden kesän viettoon ja viihtyvyyteen Saimaalla. Syyttäjä luonnehtikin aiheutunutta vahinkoa sekä erityisen suureksi että pitkäaikaiseksi. Näyttöä rikoksesta ei löytynyt, joten ketään ei lopulta syytetty tapahtumista.

UPM LÄHETTI haitta-alueen asukkaille yhteensä yli 540 korvaustarjousta, joista suurin osa hyväksyttiin. Korvaussumma oli 200—1 700 euroa haitan voimakkuuden ja keston mukaan.

Etelä-Karjala-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan Kaukaan jätevesipäästö jätti yhteisöön syvemmät jäljet kuin ympäristöön.

Saimaa puhdistui päästöä edeltävään tilaan jo seuraavaan syksyyn mennessä. Yhtiön, ympäristöviranomaisten ja paikallisväestön väliset suhteet kuitenkin kärsivät instituutin tutkimuksen mukaan luottamusvajeesta pitkään.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen