Anssi Kemppinen
PARIKKALA. Oiva Berg katselee Mikkolanniementieltä Kapakanjokea. Ollaan Uukuniemellä.
-Tuonne vähän kauemmas kummun taakse pitäisi ensiksi saada perattua laskeutusallas, joka pysäyttäisi humukset ja ravinteet ennen Ylä-Kuorejärveä.
Yksi Ylä-Kuorejärven ongelma on myös vedenkorkeuden vaihtelu. Ala-Kuorejärveen laskevaan jokeen pitäisi saada pohjapato pitämään vettä korkeammalla. Bergin mukaan viime kesänä vedenpinta laski 40 senttiä.
-Toisaalta laskujoen suulle pitäisi saada perattua myös lisää virtausta, jotta vesi vaihtuisi nopeammin.
Nyt edessä oleva lahti on ruovikoitunut ja tukkeutunut pahasti.
BERGIN sukutila on Ylä-Kuorejärven valuma-alueella ja rannalla on kesämökki. Hän on yksi niistä kyläläisistä, jotka rupesivat muutamia vuosia sitten puhumaan järven tilan parantamisesta.
-Tärkeintä oli, että ajatus lähti täältä meistä paikallisista, eikä jostain ylhäältäpäin. En ole kuullut vielä yhtään vastustusta, sanoo Berg.
Kyläläiset ovat myös ajoissa liikkeellä, sillä ruskeavetinen järvi on vielä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Vesi on lievästi rehevä, mutta esimerkiksi sinilevää ei ole näkynyt.
YLÄ-KUOREJÄRVELLÄ alkaakin nyt kyläläisten työn tuloksena kaksivuotinen puhdistushanke, jota rahoittaa ja vetää Kaakkois-Suomen metsäkeskus.
-Tämä sopii meille, koska metsätalouden vaikutus vesistöön on suuri. Meille on myös kertynyt kokemusta vesiensuojelusta metsänhoidossa ja kunnostusojituksissa, sanoo metsäpalvelupäällikkö Ukko Bamberg.
Järven valuma-alueella on noin 40 hehtaaria peltoja, mutta yli 700 hehtaaria metsää.
Bambergin mukaan tarkoitus on kartoittaa paikallisten kanssa järven ongelmat sekä suunnitella ja toteuttaa ainakin yksi allaskosteikko Heinjoen jatkeelle Kapakanjoelle. Varat tulevat Kestävän metsätalouden rahoituksesta.
KAAKKOIS-SUOMEN metsäkeskus osallistuukin yhä useammin vesiensuojeluun. Metsäkeskus on hankkeissa joko yksi asiantuntija tai päätoimija kuten Ylä-Kuorejärvellä.
-Aiemmin olemme olleet vähän mukana, toisin kuin jotkut muut metsäkeskukset alueillaan. Mukana olo on uusi linjaus, sanoo johtaja Anna Rakemaa.
Yksi syy Metsäkeskuksen voimistuneeseen rooliin löytyy vesipuitedirektiivistä?-?se patistaa pistämään Suomen järviä parempaan kuntoon. Toinen syy on Rakemaan mukaan metsäkeskuksen kasvanut kokemus vesiensuojelusta.
-Jos hanke on alueellisesti tärkeä, niin kyllä meitä kiinnostaa ja olemme mielellään mukana. Vesiensuojelu sopii hyvin toimintakenttäämme.
Tällä hetkellä metsäkeskus on mukana myös Pien-Saimaan, Immolanjärven ja Simpelejärven puhdistushankkeissa.
KUVATEKSTI
Anssi Kemppinen
Parikkalan Uukuniemellä asuva Oiva Berg toimii Ylä-Kuorejärven puhtauden puolesta. Viereiseen laskujokeen pitäisi saada pohjapato.