Koko-foorumi maakuntaa kehittämään

Etelä-Karjalan kilpailukykyä kehittäviä hankkeita seuraa ja ohjaa iso joukko kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja sidosryhmien edustajia.

Leena Sallinen

Etelä-Karjalassa on vireillä toistakymmentä niin sanottua Koko-hanketta. Niillä haetaan vauhtia maakunnan matkailuun, Venäjä-osaamiseen ja energia-alan kehittämiseen.

Hankkeet kuuluvat koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan, jonka lyhenne on Koko.

Samalla tunnuksella on koottu maakunnallinen foorumi. Siinä ovat mukana Etelä-Karjalan kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat ja lisäksi aluehallinnon, seudullisten kehitysyhtiöiden, Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden, Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Saimaan ja Humanistisen ammattikorkeakoulun edustajat.

-Töitä tehdään paljon viranhaltijaryhmillä. Nyt haluttiin vahvistaa luottamushenkilöiden ja muun Etelä-Karjalan kehittäjäjoukon verkostoitumista, Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen perustelee foorumin laajaa kokoonpanoa.

-Foorumia tarvitaan ohjelman toteutuksen seurantaan ja ohjaamiseen, mutta myös maakunnan elinvoiman eteenpäin viemiseksi muutenkin, kertoo Imatran kaupunkisuunnitteluyksikön päällikkö Sirkku Sarlomo.

Foorumi kokoontuu pari kertaa vuodessa. Ensimmäisen kerran se oli koolla 60 hengen voimin 20. tammikuuta Imatralla. Siellä oli hyvä yhteishenki, kehuvat Sarlomo ja Heinonen.

Yhteistyö onkin heidän mukaansa ensisijainen tavoite, ettei pelättäisi naapurikunnan nappaavan parhaita ideoita. Perimmäinen tavoite on saada Etelä-Karjalaan lisää työpaikkoja ja parantaa maakunnan kilpailukykyä.

Viime vuonna alkanut ja vuoteen 2013 kestävä Koko-ohjelma on jatkoa aluekehitysohjelmalle.

Koko-ohjelmaa toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa koko maassa, 52 eri alueella.

Etelä-Karjalassa sen alueeksi on nimetty Lappeenranta-Imatra-seutu. Mukana on kuitenkin muista Koko-alueista poiketen koko maakunta.

Ohjelman hankkeissa haluttiin Heinosen mukaan keskittyä painopistealueisiin. Ne ryhmiteltiin kolmeksi kokonaisuudeksi, joita ovat Venäjän liiketoimintaosaaminen ja -ympäristö, energia- ja ympäristöalan kehittäminen sekä matkailun ja luovien alojen kehittäminen.

Hankkeiden rahoituksessa kuntien osuus on 420 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriötä tuli runsaat 300 000 euroa, mikä Heinosen mukaan oli vähemmän kuin odotettiin.

Hankeideoiden neuvotteluvaiheessa potti kuitenkin kasvoi Etelä-Karjalan liiton, EU:n yritysten ja korkeakoulujen tuella 1,4 miljoonaan euroon.

Koko-hankkeiden maakunnallinen koordinointi hoidetaan Lappeenrannan kaupungin hallinnossa, missä ohjelmajohtajana toimii Krista Huovila.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen