RUOKOLAHTI. Etelä-Karjalan muinaiskorujen valikoima on saanut tuhdin lisäyksen. Ruokolahdelta on löytynyt 21 myöhäisrautakauden pronssiesinettä. Niistä valtaosa on koruja.
Esinelöydöt kirjoittavat Etelä-Karjalan rautakauden historian uusiksi. Ne tuovat kaivatun ulottuvuuden maakunnan esihistoriaan.
RUOKOLAHTI muodostanee maakunnan vahvimman rautakautisen asutuskeskuksen. Polttokenttäkalmistot ja keramiikka todistavat kiinteästä asutuksesta.
Vuoksen suu ja vesistökapeikko ovat tyydyttäneet rautakautisen ihmisen ympäristövaatimuksia. Seutu on suojainen mutta samalla tärkeällä paikalla, tutkija Ilkka Pylkkö sanoo.
Pertti ja Kari Hyvärinen ovat löytäneet viikinkiaikaisia (8001050 jKr.) sekä ristiretkiaikaisia (10501300 jKr.) muinaisesineitä Rasilasta, Haloniemestä ja Salosaaresta.
HYVÄRISET löysivät Kyöstännityltä toissa kesänä kaksi muinaiskorua.
Viime kesänä tuli ilmi useita esineitä Haloniemestä. Yhden talon vierestä paljastui polttokenttäkalmisto, jollaiseksi Kyöstännittyäkin on uumoiltu.
Esineitä tuli syksyllä lisää Pätilän pellolta ja Salosaaresta Kyläjärven rantamilta.
ILKKA PYLKKÖ ja Etelä-Karjalan museon amanuenssi Jukka Luoto pitävät löytöjä merkittävinä. Osa niistä on harvinaisuuksia.
Löydös on huomattava maakunnan mittakaavassa. Esimerkiksi soikeiden kupurasolkien määrä on lisääntynyt kymmenillä prosenteilla.
Pylkkö pitää löydöksiä monin tavoin tärkeinä. Ne paljastavat uuden myöhäisrautakautisen asutusalueen, joita Suomessa on pinta-alaan nähden harvassa.
Löydöt kertovat asutuksen jatkuvuudesta. Missään muualla Etelä-Karjalassa ei ole tavattu viikinkiaikaisia ja ristiretkiaikaisia esineitä samalta suppealta alueelta.
ESINEET paljastavat Pylkön mukaan yllättäviä asioita.
Viikinkiaikana Ruokolahdelta oli kiinteämmät yhtey-det Laatokan kaakkoisrannalle muinais-Vepsään kuin lähimpiin asutuskeskuksiin Laatokan luoteisrannalla ja Mikkelissä. Hämeeseen oli myös tiiviit yhteydet.
Aineisto on samantyyppistä kuin Taipalsaarella, jonka väki lienee ollut Ruokolahtea paikallisempaa.
Yhtäläisyyksiä löytyy myös Jaalan, Pertunmaan, Sulkavan ja Savonlinnan muinaislöytöihin.
VUOKSEN seudulta tunnettiin aiemmin viisi rautakautista kohdetta. Ne niveltyvät täysin uuteen kokonaisuuteen.
Äitsaaren luoteiskärjen Karoniemi oli taannoin esillä viikinkiaikaisine lasihelmineen ja tuhansien vuosien kulttuurikerrostumineen. Karoniemikään ei enää ole irrallinen kummajainen vaan osa asutuskeskittymää.
Karoniemen paikallinen väki on kauppavaihdolla saanut ylellisyysesineitä haltuunsa, Pylkkö olettaa.
Löytö on aina iso yllätys
RUOKOLAHTI. Muinaisesineen löytymisen ihmeeseen ei kyllästy. Näin tietää kokemuksesta kertoa ruokolahtelainen Pertti Hyvärinen. Hän on veljensä Kari Hyvärisen kanssa löytänyt kahden kesän aikana 21 viikinkiajan ja ristiretkiajan esinettä.
On jännittävää ja yllätyksellistä joka kerta, kun ikivanha esine löytyy. Kaikki ovat löytyneet aivan sattumalta.
Yllättävän paljon näitä jo on. Historia on kuulemma mennyt uusiksi, Hyvärinen sanoo.
HYVÄRISET ovat harrastaneet vanhojen talonpaikkojen ja taistelupaikkojen sekä lentokoneiden putoamispaikkojen tutkimista metallinetsimellä. Suurin osa löydöksistä on nykyajan roinaa.
Harrastus sai uuden käänteen, kun erään hukkareissun paluumatkalla löytyi kaksi viikinkiaikaista pronssikorua.
HYVÄRINEN on hetimiten ilmoittanut löydöistään Etelä-Karjalan museoon tai Museoviraston ja jättänyt paikan tutkimisen siihen.
Hyväristen toiminta on vastuullisuudessaan esimerkillistä. Yhteistyö sujuu erinomaisesti, tutkija Ilkka Pylkkö sanoo.
Metallinilmaisimella ei saa tutkia tunnettuja muinaisjäännöksiä eikä etsiä ilman maanomistajan lupaa.
Uusia kohteita saa etsiä, kun lopettaa heti siihen, kun jotain ikivanhaa löytyy.
Kuvateksti
Anne Vihavainen
Pertti Hyvärinen on veljensä kanssa tehnyt lukuisia muinaislöytöjä. Ne ovat uudistaneet käsitykset Ruokolahden ja Etelä-Karjalan rautakaudesta.
Kaikki ovat löytyneet aivan sattumalta.
Pertti Hyvärinen