Saimaan vesitieliikenne tarvitsisi uuden läpimurron

Saimaan ja Päijänteen yhdistäminen, suuret biopoltto- aineterminaalit, uudenlaisia aluksia ja ehkä myös uutta poliittista asennetta. Vesiliikenteellä olisi nyt hetkensä biopolttoaineen tulemisen ja liikenneverkon uudistamisen mukana.

Esa Vilenius

LAPPEENRANTA. Yhteys Saimaalta Päijänteelle voisi olla se sysäys, joka saisi vesiliikenteen kehitykseen vauhtia. Näin arvioi kansanedustaja Hannu Hoskonen. Muun muassa eduskunnan kanavaryhmässä toimiva Hoskonen ihmettelee poliittisten päättäjien yliolkaista suhtautumista vesiliikenteeseen.

Vesikuljetusten käyttöä energiaraaka-aineiden ja kierrätysmateriaalien logistiikassa pohdittiin Lappeenrannassa keskiviikkona pidetyssä Suomen Vesitieyhdistyksen seminaarissa.

Metsäteollisuuden ja tutkimuksen edustajat toivat esille kuljetusten tehostamisen ja suuret terminaalit, joissa biopolttoaineita pystyttäisiin varastoimaan ja jalostamaan.

HOSKOSEN mukaan vesiliikenne ei kilpaile muiden liikennemuotojen kanssa, vaan niitä kaikkia olisi kehitettävä täydentämään toisiaan. Vesiliikenteen lisäksi kehittämistä tarvittaisiin etenkin rappeutuvalla alemmalla tieverkostolla ja rautateillä.

Kysymys on Hoskosen mielestä kansallisen kilpailukyvyn turvaamisesta kuljetusten ja logistiikan kokonaisratkaisuilla. Nykyisin liikennereittejä on hänen mielestään kehitetty lähinnä henkilöliikenteen ehdoilla.

-On suorastaan ihme, että uuden tekniikan aikana tehokkain, ympäristöystävällisin ja liikenneturvallisuuden kannalta paras kuljetusväylä on jäänyt sivuosaan.

BIOPOLTTOAINEIDEN lisääntyvä käyttö on ainakin teoriassa suuri mahdollisuus vesitiekuljetuksille. Kokonaisenergiankäytössä uusiutuvien biopolttoaineiden osuus on tarkoitus kasvattaa vuoteen 2020 mennessä jopa 38 prosenttiin. Hyvässä lykyssä Suomeen olisi tulossa myös kolme biomassasta moottoripolttoaineita tuottavaa laitosta.

UPM Metsän kehitysjohtaja Esa Korhonen arvioi, että metsäteollisuus on kiinnostunut vesitiekuljetuksista, kunhan se on taloudellisesti kannattava vaihtoehto tai täydentäjä olemassa olevalle ”kumipyörälogistiikalle”.

UPM toimittaa energiapuuta yhdeksälle voimalaitokselle. Korhosen mukaan vesikuljetuksista voisi olla hyötyä lähinnä Kaukaan Voimalle.

VIIME kesänä Kaukaalle tuotiin koe-erä laivalla. Kauhakuormaajalla tiukaksi tampattu laivalastillinen haketta vastasi voimalan noin kolmen päivän tarvetta. Kun energiapuun käyttö ja vesitiekuljetukset osuvat paljolti vastakkaisiin vuodenaikoihin, tarvittaisiin suuria terminaaleja ja varastoja.

Professori Lauri Sikanen Itä-Suomen yliopistosta kehottaa kuitenkin pitämään vesitiet mukana keinovalikoimassa. Maanteillä kuljetuksista syntyisi varsinainen rekkojen armada.

Bioenergian lisäksi materiaalien kierrätys tuo uudenlaisen logistiikan tarvetta. Monenlaisen materiaalin kierrätyksessä mukana olevan Kuusakoski Oy:n edustaja Matti Seppälä, kertoo yhtiön turvautuneen vesitiekuljetukseen toistaiseksi vain kerran. Jo nyt kansainvälisesti merkittävän kierrätysyhtiön toiminta on kuitenkin osin vasta hahmottumassa.

KUVATEKSTI

Janne Lehtonen

Nykyisin hiljaiseloa viettävä Mustolan satama alkaa osin olla jo mennyttä maailmaa. Lastauksia ja purkuja pitäisi olla mahdollisimman vähän: Mustola on esimerkiksi metsäteollisuuden laitoksiin nähden maakuljetusten varassa.

Vesiteitä on jo valmiina

Suomessa on 32 liikenneviraston sulkukanavaa sekä 60 avokanavaa.

Saimaan kanavan on kuljetukset ovat yli puolet koko maan kanavaliikenteestä.

Sisävesillä on yhteensä 7 900 kilometriä liikenneviraston väylästöjä.

Sisävesiliikenteen laivoilla liikkuu vuosittain satoja tuhansia matkustajia.

Kirjoittaja:
Esa Vilenius