Leena Sallinen
Saimaalla on tänä talvena otolliset olot norpan pesintään ja myös norpan suojelukiistojen lisääntymiseen. Kinokset kasvavat, samoin suojelupaineet, eduskuntavaalit lähestyvät. Ne pidetään 17. huhtikuuta.
Silloin norppavesillä pitää olla kattava keväisen verkkokalastuksen kieltoalue. Siitä ei näytä tulevan valmista osakaskuntien vapaaehtoisilla sopimuksilla, jotka pitää tehdä helmikuun puoleen väliin mennessä.
Etelä-Savossa joukko osakaskuntia hannaa vastaan. Lobbarit kiertävät vielä kyliä taivuttelemassa niiden nokkamiehiä ruotuun. Ellei se onnistu, ennen vaaleja pitää ratkaista, pannaanko isäntien verkkoaukot umpeen maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Vaalipuheisiin ehtii kaluttavaksi myös ympäristöministeriön asettaman työryhmän esitys norpan suojelusuunnitelmaksi. Työryhmän on määrä luovuttaa se 29. maaliskuuta.
Työryhmän tiedetään hautovan Saimaalle lisää ihmistoiminnan rajoituksia. Asiantuntijaryhmä on esittänyt muun muassa puuttumista moottorikelkkailuun ja rantarakentamiseen, jopa pengerteiden tekoon.
Asiantuntijoiden ehdotukset puidaan ohjausryhmässä. Siihen kuuluva Etelä-Karjalan liiton suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen kertoo, että vääntöä puolesta ja vastaan on käyty välillä ronskisti, mutta yhteisnäkemys näyttää löytyvän.
Suojelusuunnitelmassa pitää esittää toimenpiteet, joilla saimaannorpalle saadaan suotuisa suojelun taso. Siitä pitää löytyä yhteisnäkemys myös EU:n komission kanssa.
Komissio antoi viime keväänä Suomelle huomautuksen saimaannorpan suojelun puutteista.
Hämäläisen mukaan huomautus lähti oletuksesta, että Suomi ei ole mitenkään edistänyt norpansuojelua, vaikka siihen on upotettu jo kymmeniä miljoonia euroja kun summataan muun muassa tutkimukset, norppavesien Natura-korvaukset ja kalastuksen rajoituskorvaukset.
Hämäläinen kuitenkin muistuttaa, että Suomi on itse määritellyt Saimaan norppakannan tavoitetasoksi 400 yksilöä. EU antoi huomautuksensa kun norppakanta oli kääntynyt laskuun. Viime keväänä kannanarvio oli 260 yksilöä.
Suomi antoi kesällä vastauksen, jonka mukaan huomautus on aiheeton. Saimaan maakuntien delegaatio vei Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialaisen johdolla Brysseliin oman kirjelmänsä. Sen mukaan täällä osataan itse hoitaa myös norpan suojelu.
Myös EU:n ympäristökomissaari Janec Potocnik evästettiin tällä tiedolla kun hän kävi heinäkuussa Suomessa ja Saimaalla.
Viialainen on ilmaissut huolensa, että EU silti toimii liikaa ympäristöjärjestöjen tiedon varassa, viimeksi Etelä-Savon radiossa reilu viikko sitten. Siellä kerrottiin, että maakuntien vastine huomautukseen ei kelvannut komissiolle.
Ylijohtaja Timo Tanninen ympäristöministeriöstä sanoo, että komissio ei keskustele maakuntien vaan Suomen valtion kanssa. Valtio ei ole saanut toistaiseksi EU:lta mitään virallista vastausta Suomen selityksiin.
Palaavat asiaan kun katsovat aiheelliseksi, sanoo Tanninen. Hänen mielestään Suomessakin pitää nyt rauhassa odottaa norpan suojelusuunnitelman valmistumista.
Ympäristöjärjestöt lobbaavat EU:ta jatkamaan Suomen kovistelua ja yrittävät saada lisää asiansa ajajia myös eduskuntaan. Norpansuojelun nokkamies Juha Taskinen pyrkii sinne Etelä-Savon vihreiden ehdokkaana.
Norppakanta kääntyi viime vuonna nousuun. Nykyinen kannanarvio on 270 yksilöä. Jos kanta jatkaa kasvuaan, Etelä-Karjalan norppakanta todennäköisesti kasvaa. Arto Hämäläisen mukaan eteläinen Saimaa kelpaa taas norpille lisääntymisalueeksi kun teollisuuden jätevedet ovat puhdistuneet.
Hämäläinen pitää Pihlajaveden vahvaa kantaa merkkinä siitä, etteivät norpat ihmisistä ihan helposti häiriinny.
Saa nähdä häiriintyvätkö ihmiset entistä enemmän norpista, jos niitä tulee lisää. Niiden mukana laajenevat rajoituksetkin, ainakin kalastuksessa.
Uusista rajoituksista esimakuna Etelä-Karjalassa on pidetty Taipalsaaren Sarviniemen lomakylän kaavan kaatumista. Hämäläisen mukaan kaavaa ei norppa kaatanut, vaan huonot valmistelijat sössivät sen ihan itse.
KUVATEKSTI
Jarkko Keijonen
Saimaannorppa nostaa toivon mukaan päätään Etelä-Karjalan aluevesillä nykyistä useammin.