Categories
Artikkelit

Tervaskantojen kunta

Rautjärvi on ikäihmisten elinoloissa mitaten toiseksi paras kunta Suomessa. Harrastukset ja palvelut ovat kunnassa mallillaan.

Anssi Kemppinen

Simpeleellä Kivijärven koulun liikuntasalissa tanssitaan istualtaan naruvalssia.

-Tämä on ihan hyvää liikuntaa, ja jos saisi vielä muitakin liikkeelle tänne. Miehiiki olis tarvis tanssimaan, sanoo simpeleläinen Kerttu Kaljunen.

Kaljunen käy senioritansseissa kerran viikossa myös Ruokolahdella. Hänen mielestään liikunta on pitänyt hänet poissa terveyskeskuksesta. Eikä hän tarvitse kunnan kotihoitopalveluitakaan.

IKÄIHMISET on otettu Rautjärvellä yhdeksi liikunnan painopisteryhmäksi.

Kansanopiston ja muiden liikuntaryhmien lisäksi kunta tukee yli 65-vuotiaiden kuntosalikäyntejä.

-Tämä senioritanssi parantaa tasapainoa sekä muistia ja on sosiaalinen tapahtuma, sanoo kunnan liikunnanohjaaja Marjut Rita.

Rita pamauttaa seuraavaksi soimaan Berliiniläisen heppatanssin ja tanssijoiden vauhti kiihtyy.

RAUTJÄRVI on ilman lisäliikuntaakin vanhusten paratiisi.

Ainakin Ilta-Sanomien tekemässä tilastovertailussa Rautjärvi ylsi eteläpohjalaisen Isojoen jälkeen hopealle, kun lehti vertasi ikäihmisten elinoloja Suomen kunnissa. Muuttujissa vertailtiin muun muassa eläkkeitä, lääkkeiden käyttöä, kotona asumista, yli 85-vuotiaiden määrää ja kunnan palvelurakennetta.

-Olen tosi iloinen, vaikka ne ovatkin vain näitä mittareita. En tiedä yllättikö sijoitus, sillä meillä on ryhdytty ennaltaehkäisemään ikääntymisen vaivoja tutkimuksilla, ohjauksella, liikunnalla ja kuntoutuksella, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vanhustyön palvelupäällikkö ja Rautjärven ylihoitaja Taina Jaako.

Jaakon mukaan iäkkäät ovat heillä yhä terveempiä ja tervaskantojakin näkyy. Se tietysti merkitsee vähemmän turhia erikoissairaalakäyntejä ja lääkkeitä.

MUTTA samaahan tehdään muissakin kunnissa. Vertailussa naapurikunta Parikkala löytyy kuitenkin sijalta 73 ja Ruokolahti 153.

-Tässä voidaan vähän revitellä. Pienemmässä kunnassa kaikki ovat hyppysissä. Myös kuntalaiset ja vanhusten omaiset ovat ymmärtäneet muutoksia ja kodin merkityksen, sanoo Jaako.

Jaako uskoo, että tehdaspaikkakunnan eläkkeetkin nostavat sijoitusta, mutta laatusuosituksia on noudatettu ja kotona asumista tuettu vahvasti jo kauan.

Yli 75-vuotiaista reilu 90 prosenttia asuu vielä kotona. Heistä kotihoidon palveluja saa noin joka seitsemäs.

-Yöpartio, siivouksia, aterioita, turvapuhelin, saunotus, pyykinpesu, luettelee osastonhoitaja Helena Tiainen.

Jos kotona ei enää pysty asumaan, kunnassa on palveluasumista, tehostettua asumista Silamuskodissa ja laitoshoitoa.

KALJUSEN lisäksi muutkin senioritanssijat asuvat kotona ja ilman kunnan tukipalveluita. He ovat iäkkäitä ja eläkeläisiä, mutta eivät missään nimessä vanhuksia.

-En ole vanhus vaan iätön. Vanhuus ei ole ikäkysymys. Välillä tuntuu, että olen kaksikymppinen välillä kahdeksankymppinen, sanoo simpeleläinen Lea Asikainen.

Asikainen on pääosin tyytyväinen kunnan palveluihin, mutta parannettavaakin on.

-On täällä huonoakin. Terveyskeskussairaala on aivan onneton paikka sellaiselle, joka tietää vielä nimensä. Syövän takia olen käyttänyt paljon terveyspalveluja.

Asikaista riepoo myös Kelan ja poliisin lähtö kunnasta, erikoiskauppojen puute ja huonot liikenneyhteydet Simpeleellä.

-Autoton ei pääse täältä viikonloppuisin mihinkään. Linja-autot ei kulje ja rautatieasema on kaukana.

LEA ASIKAISEN lapset asuvat Helsingissä ja Tampereella. Lähtö muualle on kytenyt mielessä miehen kuolemasta lähtien, mutta vilkas harrastuselämä on pitänyt hänet paikkakunnalla.

-Vävykin sanoi katsoessaan almanakkaa, että ”ai sinulla on täällä yksi vapaapäiväkin”. Se riippuu ihmisestä, jos ei löydä harrastuksia. Tai retkiä.

Jugoslavialaiseen piiritanssiin Pleskavac´koloon revitään mukaan myös toimittaja.

-Osaat sitten vanhuksena nämä askeleet valmiiksi, sanoo Asikainen.

Keski-ikäinen toimittaja tahtoo väkisinkin seota kävelyaskeleiden vaihdoissa, taputuksissa ja polkaisuissa. Olenko jo näin vanha.

RAUTJÄRVELLÄ toimii myös vireä vanhusneuvosto, jossa on monen yhdistyksen edustajia. Neuvosto tuo kunnan päätökseen tietoa ikäihmisten toiveista.

-Muutama vuosi sitten kunnassa kartoitettiin vanhusten palveluita ja avun tarvetta. Kotihoitosysteemi ja yöpalvelukin tuntuvat nyt toimivan. Nyt seuraamme sote-piirin toimivuutta, sanoo neuvoston puheenjohtaja Raili Roiha.

Yhdistysten vapaaehtoiset käyvät muun muassa ulkoiluttamassa vanhuksia, jolloin kuullaan myös kaikenlaisia huolia ja arkiasioita.

-Pienellä paikkakunnalla ei juuri kukaan jää yksin. Mekin saamme ilmoituksia naapureilta tai seurakunnilta, jos apua tarvitaan, sanoo Helena Tiainen.

TULEVINA vuosina vanhusten määrä ja osuus kasvavat Rautjärvellä.

Tilastokeskuksen mukaan lähes joka viides rautjärveläinen on kymmenen vuoden kuluttua yli 75-vuotias.

-On haaste, että kotihoitoon riittää resursseja ja työntekijöitä. Ja että omaishoidon tukea riittää, että siellä kotona jaksetaan hoitaa ja elää, sanoo Tiainen.

Taina Jaako uskoo, että kunnan nykyisellä palvelurakenteella pärjätään vielä kymmenen vuoden päähänkin.

SENIORITANSSITUNTI päättyy rauhoittavaan Edelweiss-valssiin.

Terttu Räsänen korjaa muiden kanssa tanssituoleja liikuntasalin näyttämölle. Myös Räsänen on tyytyväinen kunnan palveluihin, harrastetoimintaan, retkiin ja järjestötyöhön.

-Aina palveluista löytyy korjattavaa, mutta kunta ja järjestöt yrittävät tarttua epäkohtiin. Uskon, että palvelujen laatu säilyy tulevaisuudessakin.

Räsänen asuu Simpeleellä miehensä kanssa.

-Ei tämä Rautjärvi hassumpi kunta ole ikäihmiselle. Turvallinen, kaunis ja mukava paikka asua.

KUVATEKSTI

Heli Blåfield

Rautjärvi on saanut mainetta hyvänä ikäihmisten asuinkuntana. Kunta muun muassa tukee liikuntaa. Kuvassa Kirsti Turunen tanssii kansalaisopiston senioritansseissa jugoslavialaista piiritanssia.

Lea Asikaista harmittavat Simpeleen huonot liikenneyhteydet ja erikoiskauppojen puute. Kunnan palveluista ei ole suurempaa valittamista. Keskellä Annikki Kokkonen ja oikealla Kirsti Turunen.

Vanhusten määrä Rautjärvellä

Kirjoittaja:
2010 2015 2020
85 + 132 191 209
75-84 437 416 427
Molempien osuus väkiluvusta % 14,3 16,3 18,0
Kunnan väkiluku 3979 3733 3535
Tilastokeskus tieto ja arvio. Anssi Kemppinen