Helena Rissanen
KUIVAN KESÄN ja taloudellisen taantuman kurittamilla maatiloilla on takanaan tiukka vuosi. Sadot jäivät pieniksi, mutta toisaalta tuottajahintojen kehitys on kannatellut ainakin kasvinviljelytiloja.
Positiivista on se, että viljan hinta on ollut nousussa. Kotieläinpuolella synkimmät näkymät ovat poistuneet, koska sielläkin on ollut hinnankorotuksia, ProAgria Etelä-Karjalan johtaja Eero Juntunen sanoo.
Euroopassa esimerkiksi maidon hinta on noussut kolmanneksen vuoden takaisesta. Suomessa maidon hinta nousi viisi prosenttia.
Keskusliikkeiden valta on täällä kova. Periaatteessa kaksi ihmistä päättää, millä hinnalla tuottajalta ostetaan. Siellä tehdään pitkäaikaisia sopimuksia, jotka eivät seuraa hintakehitystä. Jossain vaiheessa maidon hinnannousu maailmanmarkkinoilla heijastuu kuitenkin myös tänne.
Viljelijän tilipussiin vaikuttaa entistä enemmän se, missä vaiheessa sadon myy.
Markkinalähtöistä pohdiskelua joudutaan tiloilla tekemään nykyisin paljon enemmän kuin aikaisemmin. Osa sadosta kiinnitetään futuureilla tiettyyn hintaan, osa jää odottamaan mahdollista markkinahintojen nousua.
Maataloustuottajain keskusliiton MTK:n Kaakkois-Suomen toiminnanjohtajan Pauliina Okkosen mukaan toisilla tiloilla tilanne on tällä hetkellä helpompi, toisilla erittäin vaikea.
Vaikka tuottajahinnat ovat nousseet, sadot ovat olleet pienet. Joillakin tiloilla hintojen nousu on kompensoinut huonoa satoa. Tulos riippuu kuitenkin siitä, miten tilalla on onnistuttu.
Kaakkois-Suomen kotieläintiloissa on paljon maitotiloja, ja maidon hinnannousu on ollut maltillista.
Myönteistä on se, että korkotaso on pysynyt matalana ja pankkien marginaalit maltillisina.
Etelä-Karjalan maatiloilla on viime vuosina investoitu varovasti.
Kaakkois-Suomen ELY:n maaseutuohjelmassa on koko ohjelmakauden ajan ollut enemmän rahaa käytössä kuin on haettu. Kyllä se jostain viestii.
Isoja yksiköitä suunnitellaan ja on viime vuosina myös rakennettu Kaakkois-Suomessa. Keskikokoisia ei enää edes suunnitella.
Eero Juntusen mukaan nykyisin investoidaan 50100 lehmän navetoihin, kun maitotiloilla on tähän saakka ollut keskimäärin 25 lehmää.
Maakunnan kannalta on tärkeää, että meillä on maitotiloja. Tällä hetkellä 25 prosenttia alueen tiloista on maitotiloja, mutta lähes 50 prosenttia maataloustulosta tulee niiltä.
Etelä-Karjalassa on noin 1 700 maatilaa. Koko Suomessa oli vielä 1960-luvulla noin 300 000 tilaa, nyt 64 000. Samanlainen rakennekehitys on tapahtunut myös Etelä-Karjalassa. Peltoala alueella on kuitenkin säilynyt ennallaan eli 56 000 hehtaarissa viimeisen kymmenen vuoden ajan.
KUVATEKSTI
Raimo Eerola
Maidon tuottajahinta nousi viime vuonna Suomessa viisi prosenttia. Euroopassa maidon hinta on noussut vuodessa kolmanneksen.
Tuottajahintojen nousu vuoden 2009 marraskuusta
vuoden 2010
marraskuuhun
Maidon hinta nousi viisi prosenttia.
Naudanlihan hinta nousi prosentin.
Sianlihan hinta nousi kuusi prosenttia.
Ruokaperunan hinta nousi 64 prosenttia.
Kauran hinta nousi 97 prosenttia.
Muiden viljojen hinnat nousivat 5186 prosenttia.
Rypsin ja rapsin hinta nousi 35 prosenttia.
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike
2000-luvun pienin viljasato
Viljasato jää 2010 satotilaston ennakkotietojen mukaan 3 miljardiin kiloon.
Viljasato jäi 1,3 miljardia kiloa pienemmäksi kuin edellisvuonna.
Leipäviljasato (ruis ja vehnä) pieneni 15 %, kun taas rehuviljasato (ohra ja kaura) putosi lähes 35 %.
Rypsi- ja rapsisato oli suurin kautta viljelyhistorian.
Perunan kokonaissato, 650 miljoonaa kiloa, oli 14 % edellisvuotista pienempi
Härkäpavun sato oli noin 16 miljoonaa kiloa eli hieman enemmän kuin hernesato, joka oli noin 13 miljoonaa kiloa.
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken ennakkotieto lopullisesta satotilastosta