Lappeenrannan puhdistetut jätevedet lasketaan tulevaisuudessa Vuokseen. Tämä ainakin on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston tahto.
Edellisen kerran valtuusto päätti asiasta 2004. Silloin suunnaksi valittiin Rakkolanjoki. Vuosien valitusprosessin jälkeen korkein hallinto-oikeus lopulta torppasi kaupungin toiveet. Nytkin asia menee lupaviranomaisten käsittelyyn.
Ison jätevesihankkeen toteuttamiseen haetaan valtiolta investointitukea.
Valtuusto päätti Vuoksen valinnasta jätevesien purkuvesistöksi lopulta yksimielisesti. Asia kuitenkin herätti runsaasti keskustelua ja kysymyksiä. Niihin vastasi Lappeenrannan Veden käyttöpäällikkö Riitta Moisio.
Tehdyissä selvityksissä Vuoksen kanssa purkupaikkana ”kilpaili” Suur-Saimaa. Vuoksi-vaihtoehdon hinta on laskettu noin 15 miljoonaa euroa kalliimmaksi.
Satu Virtala (sit.) kysyi mitä tällä 15 miljoonalla eurolla saadaan, kun kummassakin vaihtoehdossa vaikutukset vesistöön on arvioitu hyvin pieniksi.
Vihreiden Hanna Holopainen kysyi, onko olemassa tekniikoita, joilla juomavesi voitaisiin puhdistaa vielä suunniteltuakin paremmin. Hän myös kyseli, josko 15 miljoonalla saisi tällaista tekniikkaa hankituksi.
Moisio kertoi tekniikkaa olevan olemassa. Vuoksen etuina hän piti imagosyitä ja suurta virtaamaa, joka takaa jäteveden tehokkaan sekoittumisen.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.) piti kauniin puheenvuoron kansallisaarteemme Saimaan säilyttämiseksi jälkipolville. Hän piti imagon kannalta tärkeänä, ettei Lappeenranta laskisi puhdistettujakaan jätevesiä Saimaaseen.
Markus Iitiä (kok.) oli samalla kannalla. Hän kertoi valtion tukien tasoittanevan 15 miljoonan euron hintaeron vain kolmeen miljoonaan, mitä piti kohtuullisena.
Etenkin monissa demaripuheenvuoroissa kannettiin huolta Venäjän ja rajavesikomission kannoista.
Anneli Kiljunen (sd.) kysyi, mitä tehdään, jos komissio vastustaa. Juha Nikku (sd.) pelkäsi jonkinlaista lorahdusta tai päästöä, joka pilaisi Vuoksen laskujärven Laatokan vedet, ja siitä jälkipolville koituvia laskuja.
Teuvo Kinnunen (sd.) toivoi rajavesikomissioon Venäjän puolelle sellaisia tovereita, jotka takaisivat ratkaisun pitkäksi aikaa eikä vain pariksi vuodeksi.
Moisio piti Laatokan vedentilan kannalta Suur-Saimaata ja Vuoksea samanarvoisina vaihtoehtoina, kun Saimastakin vedet joka tapauksessa valuvat Vuokseen.
Sen Moisio myönsi, että ”naapurin” kanssa asiointiin liittyy aina riskejä.
Risto Kakkola (sd.) piti tärkeänä, että Joutsenoon rakennettavan uuden puhdistamon paikka kerrotaan pian, jottei puhdistamo tulisi kenenkään naapuriin.
Kuvateksti
Mika Strandén
Vihreiden Matti Alatalo ja Hanna Holopainen kyselivät valtuustossa tarkennuksia kaupunginhallituksen jätevesiesitykseen. Matemaatikko Alataloa kiinnosti selvät luvut siitä, mitkä ovat jäteveden vaikutukset Vuokseen ja Suur-Saimaaseen.